Urho Peltonen

Tässä artikkelissa käsitellään ongelmaa Urho Peltonen, joka on äärimmäisen tärkeä tänään. Urho Peltonen on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla, niin akateemisen, tieteen, yhteiskunnan tai kulttuurin aloilla. Kautta historian Urho Peltonen on ollut tutkimuksen ja keskustelun kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​tutkimuksia, jotka ovat laajentaneet tietämystään tästä aiheesta. Tässä mielessä on tärkeää analysoida Urho Peltonen:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia sekä sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi selvitetään Urho Peltonen:n tällä hetkellä kohtaamia edistysaskelia ja haasteita sekä mahdollisia ratkaisuja ja vastauksia sen aiheuttamiin ongelmiin.

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Antwerpen 1920 keihäs
Pronssia Pronssia Tukholma 1912 keihäs
molemmat kädet
Urho Peltonen, Julius Saaristo ja Väinö Siikaniemi olympiakisoissa vuonna 1912.

Urho Pellervo Peltonen (15. tammikuuta 1893 Nurmes – 4. toukokuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen keihäänheittäjä ja olympiamitalisti. Hän edusti Suomea kolmissa kesäolympiakisoissa (1912, 1920 ja 1924). Hänen nimissään oli maailmanennätys molempien käsien yhteistuloksissa vuodelta 1913 (57,96+51,97=109,93 m).

Elämä

Urho Peltonen syntyi Pohjois-Karjalan Nurmeksessa, jossa hänen isänsä Erkki Peltonen (s. 1861) toimi kansakoulunopettajana. Kirjailija Johannes Linnankoski oli Peltosen setä.[1] Peltonen kävi aluksi Nurmeksen yhteiskoulua, mutta muutti 1910-luvun alussa Tampereelle, jossa hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta vuonna 1913.[2] Hän jatkoi opintojaan Teknillisessä korkeakoulussa Helsingissä ja valmistui insinööriksi 1918. Suomen sisällissodan aikana Peltonen toimi Pohjois-Karjalan suojeluskuntapiirin ylipäällikkönä ja osallistui sodan alkuvaiheessa myös Värtsilän taisteluun.[3]

Urheilu-uransa jälkeen Peltonen oli mukana vuosien 1928 ja 1932 olympialaisissa Suomen Olympiakomitean johtotehtävissä. Lisäksi hän oli Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n kongresseissa Suomen edustajana ja kuului myös IAAF:n sääntövaliokuntaan vuosina 1928–1934. Suomen Urheiluliiton johtokuntaan Peltonen kuului vuodet 1923–1930.[1] Peltonen edusti aluksi Suomen Lyseoiden Urheilijoiden Tampereen osastoa, josta hän siirtyi Tampereen Urheilijoihin ja myöhemmin Helsinkiin muutettuaan Helsingin Kisa-Veikkoihin. Sisällissodan jälkeen Peltonen edusti Tampereen Pyrintöä.

Peltonen toimi tervatehtaan johtajana ja hän kirjoitti useita Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisusarjassa ilmestyneitä kirjoja. [1]

Peltonen kuoli 57-vuotiaana toukokuussa 1950. Hänet haudattiin isänsä syntymäpaikkakunnalle Askolaan, jossa Peltosen äiti Hilma Kinnunen myös asui tuolloin.[1]

Saavutuksia

  • olympiahopeaa Antwerpenissa 1920 (keihäänheitto, tulos 63,50)
  • olympiapronssia Tukholmassa 1912 (keihäänheiton molempien käsien yhteistulos, tulos 100,24, 53,58 + 46,66)[4]
  • lisäksi Tukholmassa normaalissa keihäskisassa yhdeksäs tuloksella 49,20[4] ja Pariisissa 1924 seitsemäs

Kirjallista tuotantoa

  • Rationalisoimistyön järjestely Ruotsissa, Saksassa ja meillä. Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisuja 5. Suomen teollisuusliitto, Helsinki 1938
  • Tehtaan toiminnan tehostaminen: eräitä periaatteita ja niiden sovellutuksia. Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisuja 3. WSOY 1938
  • Työsuhde: teollisuustyöväen kohtelu, huolto ja palkkaus; tapaturmasuojelua koskevan luvun kirjoittanut R. Mickwitz. Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisuja n:o 4. WSOY 1939
  • Teollisuuden kustannuslaskenta. Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisuja n:o 6. WSOY 1943
  • Työntutkimukset teollisuudessa. Suomen rationalisoimistyön edistämisyhdistyksen julkaisuja n:o 7. WSOY 1944

Toimitustöitä

  • Opin sauna: Nurmeksen yhteiskoulun entisten oppilaiden muistelmia koulun puolivuosisataisjuhlaan (1898-1948). Nurmeksen yhteiskoulu, Nurmes 1948

Lähteet

  • Siukonen, Markku: Urheilukunniamme puolustajat – Suomen olympiaedustajat 1906–2000, s. 244. Graface Jyväskylä, 2001. ISBN 951-98673-1-7
  • Urho Peltonen Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).

Viitteet

  1. ↑ a b c d Engberg, Marko: Kahden olympiamitalin keihäsmies haudattu Askolaan 18.6.2016. Uusimaa. Viitattu 14.12.2017.
  2. ↑ Muualta Pohjois-Karjalasta. Uusia ylioppilaita. Karjalatar, 3.6.1913, nro 61, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2017.
  3. ↑ Suojeluskuntaliike Pohjois-Karjalassa. Itä-Savo, 3.9.1918, nro 100, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 14.12.2017.
  4. ↑ a b Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 19. Otava, 1970.