Uskonto Etelä-Savossa

Nykymaailmassa Uskonto Etelä-Savossa:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​talouteen Uskonto Etelä-Savossa herättää lukuisia keskusteluja ja keskusteluja eri aloilla. Sen tärkeyden vuoksi on erittäin tärkeää analysoida huolellisesti Uskonto Etelä-Savossa:een liittyvät keskeiset näkökohdat sen alkuperästä ja kehityksestä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään. Tässä artikkelissa tutkimme Uskonto Etelä-Savossa:n eri puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Uskontokuntiin kuuluminen Etelä-Savossa (pl. Mikkeli), Tilastokeskus (2023)[1]

  Luterilaisuus (73,7 %)
  Muut uskonnot (2,2 %)
  Uskontokuntiin kuulumattomat (24,2 %)
Savonlinnan tuomiokirkko.

Tämä artikkeli käsittelee Etelä-Savon uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Mikkelin kaupunki, jota käsitellään Mikkelin uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Etelä-Savon maakunnan asukkaista 73,7 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,2 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 24,2 prosenttia väestöstä.[1]

Historia

Katolinen aika

Etelä-Savon alue eli Savilahti muodosti oman ortodoksisen kirkkopitäjänsä eli pogostan jo 1200-luvulla. Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsi sai hallintaansa pääosan Etelä-Savosta. Ennen 1400-lukua Etelä-Savossa oli vain yksi seurakunta: Savitaipaleen seurakunta. 1400- ja 1500-luvuilla itsenäistyivät Säämingin seurakunta, Mäntyharjun seurakunta, Pieksämäen seurakunta ja Rantasalmen seurakunta.[2] Etelä-Savon vanhin kirkko on Savilahden kivisakasti.[3]

Luterilainen aika

Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaossa Etelä-Savon alue tuli kuuluvaksi muodostettuun Viipurin hiippakuntaan.[4] Viipurin hiippakunnan piispat tekivät tarkastusmatkoja maakuntaan 1600-luvun puolivälissä.[5] Pikkuvihan jälkeen solmitussa Turun rauhassa vuonna 1743 osa Etelä-Savosta jäi Venäjälle.[6]

Herätysliikkeiden toiminta Etelä-Savossa alkoi 1800-luvun alussa ensimmäisenä Margareta Högmanin ystäväliikkeen kautta. 1820-luvulla liikkeestä kehittyi oma herännäisliikkeensä ja sen vaikutus ulottui kaikkiin maakunnan pitäjiin. Liike sammui 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja sen kannattajat jatkoivat toimintaa evankelisessa herätysliikkessä tai paikallisessa lähetysherätyksessä.[5]

Uskonnollisen vapauden aika

Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Etelä-Savossa ensimmäisenä lähinnä Pieksämäen alueen 1890-luvulla. Yksittäisiä ryhmiä esiintyi myös muualla maakunnassa.[7][8]

Vapaakirkollisuus sai 1890-luvulta lähtien näkyvää kannatusta Etelä-Savon alueella, etenkin Mikkelin seudulla. 1920-lukuun mennessä vapaakirkolliset toimivat lähes joka toisessa seurakunnassa. Mikkelin ohella vapaaseurakuntia perustettiin myös Ristiinaan, Rantasalmelle ja Virtasalmelle. Vapaakirkollisuuden piirissä syntynyt skutnabbilaisuus sai puolestaan 1900-luvun alussa kannatusta Mäntyharjun, Kangasniemen, Juvan, Rantasalmen ja Savonlinnan alueella. Varsinaista skutnabbilaiskeskusta alueelle ei kuitenkaan syntynyt, sillä Mäntyharjun kehitys kääntyi myöhemmin kohti helluntailaisuutta. Baptismi sai 1920-lukuun mennessä yksittäistä kannatusta Etelä-Savon alueella. Metodistisella liikkeellä oli 1920-lukuun mennessä kannatusta seitsemällä paikkakunnalla.[9]

Adventismi sai 1920-luvulla jossain määrin kannatusta Etelä-Savossa ja järjestäytyneet seurakunnat perustettiin Savonlinnaan ja Mikkeliin. Etelä-Savon kannatusverkostosta muodostui kuitenkin kaikkiaan harvalukuinen.[9]

Protestantismi

Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Etelä-Savossa toimii Mikkelin hiippakunta. Maakunnan seurakunnat kuuluvat Etelä-Savon rovastikuntaan. Maakunnassa toimivia seurakuntia ovat Hirvensalmen seurakunta, Juvan seurakunta, Kangasniemen seurakunta, Mäntyharjun seurakunta, Pieksämäen seurakunta sekä Savonlinnan seurakunta.[10]

Herätysliikkeet

Etelä-Savon herätysliikkeistä on uuspietismi voimakkain. Kansanlähetyksellä on ollut voimakasta kannatusta Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Myös Saimaan ympäristössä uuspietismillä on ollut kannatusta.[11] Etelä-Savon Kansanlähetyksellä on säännöllistä toimintaa Savonlinnassa ja Pieksämäellä.[12]

Perinteisten herätysliikkeiden vaikutus ei Etelä-Savossa ole ollut erityisen voimakasta. Eniten Etelä-Savossa on esiintynyt herännäisyyttä, jonka vaikutus on ollut voimakasta vain Pieksämäellä.[11] Herännäisten Herättäjä-Yhdistyksen Etelä-Savossa toimivia paikallisosastoja ovat Mäntyharjun seudun, Pieksämäen, Savonlinnan seudun ja Sulkavan paikallisosastot.[13]

Alueen eteläosissa on ollut evankelisen herätysliikkeen vähäistä kannatusta.[11] Vanhoillislestadiolaisuuden kannattajaryhmiä on ollut alueella, joka ulottuu Varkauden–Leppävirran tienoilta Heinävedelle. Kannatus on kuitenkin ollut hajanaista.[11] Vanhoillislestadiolaisilla on rauhanyhdistys Savonlinnassa.[14]

Muut luterilaiset kirkot

Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on seurakunnat Pieksämäellä ja Savonlinnassa.[15][16]

Helluntaiherätys

Kaikkiaan Etelä-Savossa toimii nykyisin kahdeksan helluntaiseurakuntaa.[17] Suurin helluntaiseurakunta on vuonna 1920 järjestäytynyt Savonlinnan helluntaiseurakunta. Helluntaiherätys tuli Etelä-Savossa ensimmäisenä Mäntyharjulle vuonna 1924 ja Mäntyharjun helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1928. Muualla Etelä-Savossa työ lähti käyntiin 1920-luvulla. Juvan helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1937. Sotien jälkeen herätystä oli etenkin Savonlinnassa. Pieksämäen helluntaiseurakunta järjestäytyi vuonna 1961 ja se oli sodanjälkeisen herätyksen tulosta.[18]

Katolinen kirkko

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Etelä-Savo kuuluu Kuopiossa keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Joosefin seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää Savonlinnassa säännöllistä toimintaa ortodoksisen seurakunnan tiloissa.[19]

Ortodoksinen kirkko

Keskiajalla kristinusko levisi ortodoksisessa muodossa Novgorodista ja Karjalasta nykyisen Etelä-Savon alueelle.[20]

Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Etelä-Savossa toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta. Etelä-Savon ortodoksisia pyhäkköjä ovat mm. Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkko Mikkelissä, Pyhien Sakariaan ja Elisabetin kirkko Savonlinnassa sekä Neitsyt Marian syntymän kirkko Pieksämäellä.[21]

Koulutus

Etelä-Savon alueella toimiva kristillinen kansanopisto on Pieksämäellä sijaitseva, vuonna 1918 toimintansa aloittanut, STEP-koulutuksen Pieksämäen kampus. Opisto tunnettiin aikaisemmin Suomen Kirkon Sisälähetysseuran oppilaitoksena ja Koulutuskeskus Agricolana. Opisto yhdistyi nykyiseen STEP-koulutukseen vuonna 2013.[22][23] Säämingissä sijaitsee vuonna 1946 perustettu Savonlinnan kansanopisto. Savonlinnan kansanopisto oli alkuvaiheessaan herännäishenkinen. 1990-luvun alussa opisto liittyi Kansanlähetyksen yhteyteen.[24] Pieksämäellä toimi vuosina 1960–2013 Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskuksen ylläpitämä Partaharjun opisto.[25][26]

Kulttuuri

Tapahtumat

Etelä-Savossa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista herännäisten Herättäjäjuhlat on järjestetty Savonlinnassa kaksi kertaa vuosina 1918 ja 1956, Pieksämäellä vuonna 1974.[27] Evankelisen herätysliikkeen valtakunnalliset evankeliumijuhlat on järjestetty Savonlinnassa vuonna 1974.[28] Kansanlähetyspäivät on järjestetty Pieksämäellä kolme kertaa vuosina 1978, 1996 ja 2012 sekä Säämingissä vuonna 1990.[29]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 14.12.2024.
  2. ↑ Päätoimittaja: Rikkinen, Kalevi: Finlandia: Otavan iso maammekirja 5, Keski-Suomi, Etelä-Savo, s. 267–272. Helsinki: Otava, 1985. ISBN 951-1-07486-5
  3. ↑ Keskiajan kivikirkot Hannu Asikainen. Viitattu 15.12.2024.
  4. ↑ Turun hiippakunnan hallinto Kansallisbiografia. Viitattu 16.12.2024.
  5. ↑ a b Heininen, Simo & Heikkilä, Markku: Suomen kirkkohistoria, s. 97, 170–180. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1839-5
  6. ↑ Rajakivestä löytyi "hymiö", jonka alkuperää ei tiedetä Yle. 14.9.2021. Viitattu 16.12.2024.
  7. ↑ Seppo Lohi: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 567–574. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X
  8. ↑ Kuosmanen, Juhani: Herätyksen historia, s. 221–222. Tikkurila: Ristin Voitto, 1979. ISBN 951-605-542-7
  9. ↑ a b Seppo, Juha: Uskovien yhteisö vai valtionkirkko, s. 74–80, 81–85, 86–94, 95–99, 100-103. (Uskonnolliset vähemmistöyhteisöt ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923–1930) Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983. ISBN 951-9021-50-7
  10. ↑ Tietoa hiippakunnasta Mikkelin hiippakunta. Viitattu 14.12.2024.
  11. ↑ a b c d Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 155. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  12. ↑ Toiminta piirissä Etelä-Savon Kansanlähetys. Viitattu 14.12.2024.
  13. ↑ Paikallisosastot Herättäjä-Yhdistys. Viitattu 14.12.2024.
  14. ↑ Rauhanyhdistykset Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys. Viitattu 14.12.2024.
  15. ↑ Pieksämäki Lähetyshiippakunta. Viitattu 15.12.2024.
  16. ↑ Savonlinna: Pyhän Jaakobin luterilainen seurakunta Lähetyshiippakunta. Viitattu 15.12.2024.
  17. ↑ Savo Suomen helluntaikirkko. Viitattu 13.12.2024.
  18. ↑ Antturi, Kai, Kuosmanen, Juhani & Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 45–47. RV-Kirjat, 1986. ISBN 951-605-938-4
  19. ↑ Seurakunnat Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 18.12.2024.
  20. ↑ Kauko Pirinen: Keskiajan perintö Savon Historia. Viitattu 3.1.2025.
  21. ↑ Jumalanpalvelukset Saimaan ortodoksinen seurakunta. Viitattu 14.12.2024.
  22. ↑ Koulutuskeskus Agricola ja Seurakuntaopisto yhdistyivät Seurakuntalainen.fi. Viitattu 6.3.2025.
  23. ↑ Pieksämäen kampus STEP-koulutus. Viitattu 6.3.2025.
  24. ↑ Tynkkynen, Ossi: Kristillinen opisto uudisti sääntönsä ja vaihtoi nimeään – Uudeksi nimeksi Savonlinnan kansanopisto Itä-Savo. 10.6.2022. Viitattu 6.3.2025.
  25. ↑ Partaharjun leiriparatiisi Yle. 27.12.2006. Viitattu 6.3.2025.
  26. ↑ Partaharjun toimintakeskus hyötyy kolmen järjestön yhdistymisestä Savon Sanomat. 27.9.2016. Viitattu 6.3.2025.
  27. ↑ Juhlapaikkakunnat Herättäjäyhdistys, h-y.fi. Viitattu 13.12.2024.
  28. ↑ Juhlapaikkakunnat Evankeliumijuhla. Viitattu 14.12.2024.
  29. ↑ Historia Kansanlähetyspäivät. Viitattu 13.12.2024.