Uskonto Joensuussa

Tämä artikkeli käsittelee Joensuun uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Joensuun kaupungissa 62,8 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 6,2 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 31,0 prosenttia väestöstä.^[1]

Pielisjoen suun asukkaat kuuluivat alkujaan Liperin seurakuntaan ja sittemmin sen Kontiolahden kappeliin, joka itsenäistyi kirkkoherrakunnaksi vuonna 1874. Joensuun tultua kaupungiksi vuonna 1848 se sai oman saarnaajan A. F. Alanderin Kiteeltä. Alanderin poislähtiessä Joensusta tuli Liperin kaupunkiseurakunta vuonna 1866 ja edelleen Kontiolahden kaupunkiseurakunta, kun tämä itsenäistyi 1874.^[2]

Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta.^[3] Vapaakirkollinen liike vaikutti Joensuussa 1880-luvulta lähtien ja vakiintuneen toiminna käynnistivät Fredrik Nyreen ja tohtori Erik Hertz vuonna 1893. Vapaaseurakunta liittyi Tohmajärven yhteyteen ja seurakunnallinen työ elpyi Joensuussa 1910-luvulla. Joensuun vapaaseurakunta on perustettu vuonna 1921.^[4][5]

Baptistien vaikutus alkoi nykyisen Joensuun alueella 1900-luvun alussa. Kiihtelysvaaran alueella toimi vuodesta 1901 lähtien Pohjois-Karjalan emäseurakunnaksi muodostunut Hammaslahden baptistiseurakunta, josta muodostui itäisen Suomen tärkein baptistikeskus.^[6] Metodismin piirissä Joensuuhun perustettiin vuonna 1920 Joensuun metodistiseurakunta. Metodistien kannatus jäi maakunnan alueella baptismia alhaisemmaksi ja seurakunnan lähetytyö suuntautui itärajan taakse.^[7]

Utran teolisuuskeskuksessa oli hengellistä aktiivisuutta 1860-luvulta alkaen. Tämä huipentui 1900-luvun vaihteeseen mennessä oman kirkon ja saarnaajan saamiseen. Toiminnan hiljennyttyä Utra jäi aluksi Kontiolahden hoitoon ja määrättiin myöhemmin muodostetun Pielisensuun seurakunnan osaksi. Utran kirkko valmistui vuonna 1895 ja Joensuun järjestyksessään kolmas kirkko vuonna 1903.^[2]

Pielisensuun seurakunta itsenäistyi vuonna 1915 ja liitettiin Joensuuhun vuonna 1956. Pielisensuusta liitettiin Pielisjoen länsipuoliset alueet Joensuuhun ja Pielisensuu jäi toimimaan itsenäisenä Joensuun seurakuntana. Pielisensuun kirkko valmistui vuonna 1960 ja Mutalan kirkko vuonna 1965. Joensuusta erotettiin vuonna 1983 Rantakylän seurakunta, joka toimi yhteistaloudessa Joensuun kanssa. Rantakylän kirkko valmistui vuonna 1981. Vuonna 1997 valmistui Noljakan kirkko.^[2]

Joensuussa toimii kuusi evankelis-luterilaista seurakuntaa, jotka kuuluvat Kuopion hiippakunnan alaiseen Joensuun rovastikuntaan. Joensuussa toimivia seurakuntia ovat Joensuun seurakunta, Pielisensuun seurakunta, Rantakylän seurakunta, Vaara-Karjalan seurakunta, Pyhäselän seurakunta sekä Enon seurakunta.^[8] Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Joensuun seurakuntayhtymän.^[9]

Herätysliikkeistä Joensuussa lestadiolaisuudella on ollut vanhastaan kaupungissa kannatusta. Viides herätysliike levisi voimakkaasti Joensuuhun 1960-luvulla ja liikkeellä on kaupungissa voimakasta kannatusta.^[10] Lestadiolaisuuden piirissä Joensuussa toimii vanhoillislestadiolainen Joensuun rauhanyhdistys sekä esikoislestadiolaisuuteen kuuluvat Esikoislestadiolaiset.^[11][12] Viidennen herätysliikkeen piirissä Joensuu toimii Pohjois-Karjalan Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetys järjestää toimintaa seurakuntien tiloissa.^[13]

Evankeliseen herätysliikkeeseen kuuluvan Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisö kokoontuu Röksän Ristikiven rukoushuoneella.^[14] Herännäisyyden piirissä toimivia Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastoja ovat Enon ja Joensuun paikallisosastot.^[15]

Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Joensuussa Pyhän Nehemian luterilainen seurakunta, jolla oli vuonna 2024 81 jäsentä.^[16]

Helluntailaisuuden piirissä Joensuussa toimii Joensuun helluntaiseurakunta. Joensuussa toimivat lisäksi myös Loft-seurakunta ja Perinteisen Sanan seurakunta. Helluntailiike saapui Pohjois-Karjalaan 1910-luvulla, kun Lehmossa järjestettiin helluntaijuhlia. Lehmon helluntaiseurakunta aloitti toiminnan Joensuussa 1930-luvulla ja Joensuun helluntaiseurakunta nimettiin vuonna 1936 Siion-seurakunnaksi. 1960-luvulla seurakunnan nimi vaihtui nykyiseen muotoon.^[17]

Seurakunta koki merkittävää kasvua Otto Koivukankaan toimiessa seurakunnan saarnaajana vuosina 1938–1952. Tänä aikana seurakunta kasvoi 450 jäseneen. 1980-lukuun mennessä seurakunnan jäsenmäärä oli kasvanut noin 700 jäseneen. Helluntaiseurakunnan Siion-temppeli valmistui vuonna 1976.^[17]

Joensuussa on toiminut vuodesta 1947 adventismia harjoittava Joensuun adventtiseurakunta. Seurakunnalla on noin 200 jäsentä ja sillä on toimitila Karsikossa.^[18]

Vuonna 1915 perustetun Herran kansa ry:n vahvin kannatusalue on Joensuussa, entisen Pyhäselän kunnan alueella. Liikkeellä on oma seurakuntasali, vanhainkoti ja hautausmaa. Se järjestää myös uskonnonopetuksen oman liikkeensä lapsille ja nuorille.^[19] Liikkeen suhde muuhun yhteiskuntaan on ollut osin jännitteinen.^[20][21]

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Joensuu kuuluu Kuopiossa keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Joosefin seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää Joensuussa säännöllistä toimintaa.^[22]

Konstantinopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Joensuussa toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta. Ortodoksisen seurakunnan pääkirkko on Pyhän Nikolaoksen kirkko. Ortodoksisella seurakunnalla on Joensuussa myös seurakuntatalo, Pyhän Johannes Teologin kirkko, Kuhasalon kalmiston ikonikatos, Pyhän ristin tsasouna hautausmaalla, Kristuksen kirkastumisen tsasouna Enossa, Kristuksen käsittätehdyn ikonin tsasouna Heinävaarassa sekä Sikrenvaaran Pyhien Karjalan valistajien kappeli.^[23]

Joensuussa toimii islamia harjoittava Pohjois-Karjalan Islamilainen Yhdyskunta, joka järjestää erilaisia uskonnollisia tilaisuuksia joensuulaisille muslimeille. Yhteisö on toiminut 1990-luvun alusta asti, mutta se on rekisteröity myöhemmin. Vuonna 2022 yhdistyksellä oli 55 jäsentä.^[24][25] Joensuussa on Jehovan todistajien valtakunnansali.^[26] Aiemmin myös Enossa oli valtakunnansali, mutta se on myöhemmin myyty ulkopuoliselle.^[27] Joensuussa toimii myös muun muassa baha'i- uskoa harjoittava Joensuun bahá’í-yhteisö.^[28]

Kansallisarkiston Joensuun toimipiste säilyttää Ilomantsin, Joensuun ja Taipaleen ortodoksisten seurakuntien hallinto- ja talousasiakirjoja. Seurakuntien väestörekisteriasiakirjat sijaitsevat Mikkelin toimipisteessä.^[29]

Joensuussa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Joensuu on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja kahdesti vuosina 1947 ja 1964, evankelisuuden valtakunnallisia Evankeliumijuhlia vuonna 2006, herännäisten valtakunnallisia Herättäjäjuhlia kolmesti vuosina 1961, 1995 ja 2022 sekä Kansanlähetyspäiviä kahdesti vuosina 1982 ja 1999.^[30].^[31][32] Vapaakirkon kesäjuhlat on järjestetty Joensuussa viisi kertaa vuosina 1975, 1982, 1995, 1999 ja 2009.^[33]

• Uskonto Pohjois-Karjalassa