Uskonto Kymenlaaksossa

Tämä artikkeli käsittelee Kymenlaakson uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä, poislukien Kouvolan kaupunki, jota käsitellään Kouvolan uskontoa käsittelevässä artikkelissa. Kymenlaakson maakunnan asukkaista 63,8 prosenttia kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 2,7 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 33,6 prosenttia väestöstä.^[1]

Kristinusko saapui Kymenlaaksoon 1200-luvun lopulla, kun ruotsalaiset kristityt uudisasukkaat asuttivat rannikkoseutua. Asuttaminen liittyi Karjalaan suuntautuneeseen kolmanteen katoliseen ristiretkeen.^[2][3] Katolisella ajalla Kymeenlaakson rakennettiin Vehkalahden ja Pyhtään kirkot sekä Virolahden sakaristo.^[4]

Vuonna 1554 toteutetussa hiippakuntajaosssa Kymenlaakson alue tuli kuuluvaksi muodostettuun Viipurin hiippakuntaan.^[5] Vuoden 1726 valtiopäivillä asetettiin seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti. Upseerien piirissä vaikuttanut karoliinipietismi toi herätyksen sotilaiden mukana ja vaikutti kartanopietisminä Kymenlaakson aateliskartanoissa.^[2][6] Pikkuvihan jälkeen solmitussa Turun rauhassa vuonna 1743 Kymenlaakson alue jäi suurelta osin Venäjälle.^[7]

Kymenlaakson siirtyessä Venäjän keisarikuntaan, jätti keisari voimaan luterilaisen uskonnon ja kirkollisen järjestyksen. Pikkuvihan jälkeen Venäjään liitetyt seurakunnat muodostivat Haminan hiippakunnan. Kymenlaakson alue liitettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1812.^[2]

Uskonnollinen vapaus lisääntyi vuonna 1869, kun vapaan seuratoiminnan kieltänyt konventikkeliplakaatti kumottiin. Vuonna 1889 sallittiin myös siirtyminen pois luterilaisesta kirkosta. Lestadiolaisuus saavutti Kymenlaakson pääosin 1880- ja 1890-luvun aikana. 1880-luvulta lähtien evankelinen herätysliike koki voimakkaimman herätyskautensa, jonka aikana liike levisi Kymenlaaksoon.^[8][9]

Vapaakirkollisuus sai 1880-luvulta lähtien kannatusta Kymenlaaksossa erityisesti Kotkassa, jossa sijaitsi 1920-lukuun mennessä silloisen Viipurin läänin suurin vapaaseurakunta. 1900-luvun alussa perustettiin vapaaseurakunta myös Karhulaan. Vapaakirkollisuuden piirissä syntynyt skutnabbilaisuus sai puolestaan 1900-luvun alussa kannatusta Valkealan, Sippolan, Anjalan ja Pyhtään alueella. Metodismi puolestaan alkoi vaikuttamaan Kymenlaaksossa 1890-luvulta lähtien ja Kotkaan perustettiin oma metodistiseurakunta merimies- ja sisälähetysyhdistyksen pohjalle. Baptismilla oli puolestaan 1920-lukuun mennessä kannatusta lähinnä Pyhtäällä ja Virolahdella.^[10][11]

Kymenlaaksossa muodostui 1920-luvulla alueellisesti laajaa kannatusta adventismille. Vehkalahti muodosti selkeän adventismin paikalliskeskuksen, minkä lisäksi alueella toimivat myös Kotkan lähetysyhdistys sekä Kouvolan ja Virolahden sapattikouluryhmät.^[10]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piirissä Kymenlaaksossa toimii Mikkelin hiippakunta. Maakunnan seurakunnat kuuluvat Kymenlaakson rovastikuntaan. Maakunnassa toimivia seurakuntia ovat Kotka-Kymin seurakunta, Haminan seurakunta ja Pyhtään seurakunta.^[12]

Kymenlaakson alueella vaikuttavat erityisesti uuspietismi ja evankelinen herätysliike. Kymenlaakso on evankelioivan herätyskristillisyyden vahvaa tukialuetta. Tuntuvimman kannatuksen liike saa Kouvolassa ja sen kannatus on voimakasta Kymijokivarressa. Kansanlähetyksellä on kannattajaryhmiä myös muualla Saimaan ympäristössä ja maaseudulla.^[13]

Vanhoista herätysliikkeistä evankelisuus on vaikuttanut seudulla. Liikkeellä on niin ikään kannatusta Kymenjokilaaksossa ja Haminan ympäristössä.^[13] Evankelisuuden kattojärjestö Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys omistaa Kymenlaaksossa Kotkan Luther-salin.^[14] Sillä on säännöllistä jumalanpalvelustoimintaa Kotkassa.^[15] Esikoislestadiolaisilla on rukoushuone Kotkassa.^[16]

Suomen evankelisluterilaisella lähetyshiippakunnalla on Kymenlaaksossa kaksi seurakuntaa, Kouvolan Pauluksen seurakunta ja Kotkan Siilas-seurakunta.^[17]

Helluntailaisuuteen kuuluvia seurakuntia on Kymenlaaksossa useita. Kotkassa toimivat Kotkan helluntaiseurakunta ja Karhulan helluntaiseurakunta, Haminassa Haminan helluntaiseurakunta ja Miehikkälän helluntaiseurakunta sekä Pyhtäällä Hirvikosken helluntaiseurakunta. Näistä Suomen helluntaikirkkoon kuuluvat Kotkan ja Karhulan helluntaiseurakunnat.^[18]

Helluntaiherätys vaikutti jo 1910-luvulla ainakin Kouvolassa, Karhulassa, Pyhtään Hirvikoskella sekä Voikkaalla. Kaikkiin näihin syntyi omat seurakunnat 1920-luvulla, kuten myös Kuusankoskelle ja Kotkaan. Kotkassa oli vuosina 1931–1932 merkittäviä kasvun aikoja, kun seurakuntaan vuonna 1931 liitettiin 86 jäsentä ja seuraavana vuonna 73.^[19] Vuonna 1985 Kotkan helluntaiseurakunta kuului Suomen 20 suurimman helluntaiseurakunnan joukkoon siten että se oli 16. sijalla 451 jäsenellään.^[20]

Suomen vapaakirkolla on Kymenlaaksossa Haminan ja Kotkan vapaaseurakunnat.^[21] Vuonna 1885 W. Gutzeit & Co -sahan työntekijöiden joukosta syntyi Kotkan ruotsinkielinen vapaaseurakunta, jonka toiminta päättyi 1950-luvulla. Karhulan alueelle perustettiin vuonna 1908 suomenkielinen vapaaseurakunta. Vuonna 1914 Rakennusosuuskunta Bethel rakennutti Kotkan vapaakirkon, jonka suomenkieliset lunastivat itselleen.^[22] Vuonna 1936 myös Haminaan syntyi Kotkan vapaaseurakunnan alainen ystäväpiiri, joka itsenäistyi vuonna 1985 omaksi seurakunnakseen.^[23]

Suomen adventtikirkkoon kuuluvat Kymenlaaksossa Kotkan adventtiseurakunta sekä Kouvolan adventtiseurakunta.^[24]

Pelastusarmeija toimii Kotkassa ja Kouvolassa.^[25] Toiminta alkoi Kotkassa vuonna 1894, Haminassa vuonna 1895, Voikkaalla 1909 ja Kouvolassa 1910.^[26]

One Way Mission -järjestöllä on Kymenlaaksossa Kotkan ja Kouvolan One Way -seurakunnat.^[27]

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Kymenlaaksossa toimii Kouvolassa keskuspaikkaansa pitävä Pyhän Ursulan katolinen seurakunta. Seurakunta järjestää säännöllistä toimintaa Kotkassa ja Pyhtäällä.^[28]

Kymenlaaksossa toimii Suomen ortodoksisen kirkon Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta.^[29] Kymenlaakson osalta se jakautuu Kotka-Loviisan toiminta-alueeseen sekä Kouvolan ja Haminan toiminta-alueeseen.^[30] Seurakunta järjestää jumalanpalveluksia ympäri Kymenlaaksoa ja se omistaa Haminan Pyhien apostolien Pietarin ja Paavalin kirkon, Haminan hautausmaankirkon sekä Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkon.^[31][32]

Haminan ortodoksinen kirkko valmistui vuonna 1837. 1900-luvun alussa Haminassa oli 250 ortodoksia, joista 115 oli passilla oleskelevia venäläisiä. Kotkan ortodoksit kuuluivat Haminan seurakunnan alaisuuteen, mutta vuonna 1910 Kotkan ortodoksinen seurakunta itsenäistyi, tosin tämä toteutui vasta 1913. 1930-luvulle tultaessa Kotkan ortodoksisuus oli lähes hajonnut, tosin Kyminlinnaan sijoitetut Vienan ja Aunuksen pakolaiset olivat tuoneet seurakuntaan uutta väkeä. Sittemmin Karjalan evakotkin vahvistivat seurakunnan toimintaa. Vuonna 1960 Haminasta tulikin Kotkan ortodoksisen seurakunnan kappeliseurakunta, mutta se itsenäistyi uudelleen vuonna 1980 varsinaisena keskuspaikkanaan Kouvola.^[33][34]

Vuoden 2020 alussa kuului Haminan ortodoksiseen seurakuntaan 1 118 jäsentä ja Kotkan ortodoksiseen seurakuntaan 1 033 jäsentä.^[35] Vuoden 2021 alussa nämä seurakunnat yhdistyivät yhdessä naapurimaakunnassa toimineen Lappeenrannan ortodoksisen seurakunnan kanssa Kaakkois-Suomen ortodoksiseksi seurakunnaksi.^[36]

Herätysliikkeiden tapahtumista Kymenlaaksossa on järjestetty herännäisten Herättäjäjuhlat Haminassa vuonna 1926.^[37] Evankelisuuden valtakunnalliset evankeliumijuhlat on järjestetty Elimäellä vuonna 2000 ja Evankelisen lähetysyhdistyksen kesäjuhlat Elimäellä vuonna 2017 sekä Haminassa vuonna 2024.^[38][39] Vanhoillislestadiolaisten Suviseurat on järjestetty Valkealassa vuonna 2007.^[40]

• Uskonto Kouvolassa