Anjala (Suomen entinen kunta)

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Anjala (Suomen entinen kunta):tä, aihetta, joka on kiinnittänyt sekä asiantuntijoiden että harrastajien huomion. Sen alkuperästä nykyiseen kehitykseen analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tätä varten tarkastelemme erilaisia ​​Anjala (Suomen entinen kunta):een liittyviä näkökohtia, kuten sen historiallisia vaikutuksia, sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja sen tulevaisuuden potentiaalia. Näillä sivuilla löydämme monimutkaiset ja vivahteet, jotka tekevät Anjala (Suomen entinen kunta):stä kiehtovan ja moniulotteisen aiheen, joka on tutkimisen ja keskustelun arvoinen.

Anjala
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kouvola

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°41′20″N, 026°48′28″E
Lääni Kymen lääni
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Kuntanumero 012
Hallinnollinen keskus Anjalan kirkonkylä
Perustettu
– emäpitäjä Elimäki
Liitetty 1975
– liitoskunnat Sippola
Anjala
– syntynyt kunta Anjalankoski
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1974)
– maa 153,5 km²
Väkiluku 5 692  [2]
(31.12.1974)
– väestötiheys 38,01 as./km²
Anjalan kirkko
Anjalan kartano kuvitettuna Zacharias Topeliuksen kirjasarjassa Finland framstäldt i teckningar (1845-1852)

Anjala on entinen Suomen kunta Kymenlaaksossa Kymijoen länsipuolella. Nykyisin kunnan alue kuuluu Kouvolan kaupunkiin. Kunnan keskusta oli Anjalan kirkonkylä.

Anjalan naapurikunnat olivat Elimäki, Kouvola, Kymi, Ruotsinpyhtää ja Sippola.

Historia

Anjalan rukoushuonekunta on perustettu Elimäelle vuonna 1692. Kappeliseurakunnaksi se muodostui vuonna 1789 ja itsenäistyi 1863.[3] Itäuusmaalainen Anjalan kunta kuului Uudenmaan lääniin, mutta 1949 se yhdistettiin pääasiassa Viipurin läänin länsiosasta 1945 perustettuun Kymen lääniin. Sen väkiluku 1944 oli 3 974 henkilöä.

Anjalan kunta yhdistettiin vuonna 1975 Sippolan kunnan kanssa Anjalankosken kauppalaksi, josta tuli 1977 kaupunki. Vuonna 2009 kunnan alueesta tuli muun Anjalankosken kanssa osa Kouvolaa.

Kymijoessa entisten Anjalan ja Sippolan kuntien rajalla on Ankkapurha (Anjalankoski), jonka pituus oli 850 metriä ja pudotus 8,1 metriä.

Kylät ja kulmakunnat

Anjalassa on 4 rekisterikylää (tieto vuodelta 1967):[4]

Kulmakuntia ovat lisäksi Junkkari, Kaukasuo, Korpi ja Takamaa.

Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Anjalan taajamat olivat kirkonkylä (2 202 asukasta) ja Ummeljoki (1 414 asukasta). Lisäksi Sippolasta Inkeroinen ulottui 21 asukkaan ja Myllykoski 13 asukkaan verran Anjalan puolelle.[5]

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Anjalan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.

Anjalan väestönkehitys 1880–1970
Vuosi Asukkaita
1880
  
 2 313
1890
  
 2 311
1900
  
 2 535
1910
  
 2 805
1920
  
 3 038
1930
  
 3 152
1940
  
 3 769
1950
  
 5 445
1960
  
 6 207
1970
  
 5 972
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Oppilaitokset

Liikunta ja urheilu

Kulttuuri

Murre

Anjalan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Anjalan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Iitin ryhmään.[9]

Nähtävyydet

  • Anjalan kartano
  • Anjalan kirkko (1756)
  • Ankkapurha
  • Wreden suvun hautausmaa Sihvakan lammen ja Kirkkovuoren välisessä notkelmassa
  • Ranta-Pukin kievarimuseo (Anjala-Seura ry)
  • kuninkaankuoppa Kirkkovuoren Kymijoelle avautuvalla kallioseinämällä, pääsy hyvin kapean kielekkeen kautta. Seinämään hakattu kirjaimet "A.A.", perimätiedon mukaan joku Kustaa III:n henkivartijoista

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1974 (PDF) (sivu 24) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. ↑ Väestönmuutokset 1974 (PDF) (sivut 28–29) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ http://hiski.genealogia.fi
  4. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 41. Porvoo: WS, 1967.
  5. ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 10.4.2013.
  6. ↑ Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  7. ↑ Anjalan Liitto Anjalan Liitto ry. Arkistoitu 22.12.2015. Viitattu 21.12.2015.
  8. ↑ Anjalan Jumppaseura Anjalan Jumppaseura ry. Viitattu 21.12.2015.
  9. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9

Aiheesta muualla