Tässä artikkelissa perehdymme Uudenkaledoniansammalmesikko:n kiehtovaan maailmaan, aiheeseen, joka on saanut asiantuntijoiden ja uteliaiden huomion. Uudenkaledoniansammalmesikko on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta eri aloilla politiikasta tieteeseen, mukaan lukien populaarikulttuuri ja historia. Vuosien varrella Uudenkaledoniansammalmesikko on ollut keskustelun ja analyysin aiheena, ja sen merkitys ja relevanssi on kasvanut jatkuvasti. Tässä artikkelissa sukeltaamme Uudenkaledoniansammalmesikko:n eri puoliin ja tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan ja sen kehitystä ajan myötä.
Uudenkaledoniansammalmesikko | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Mesikot Meliphagidae |
Suku: | Sammalmesikot Gymnomyza |
Laji: | aubryana |
Kaksiosainen nimi | |
Gymnomyza aubryana |
|
Katso myös | |
|
Uudenkaledoniansammalmesikko (Gymnomyza aubryana)[2] on mesikoiden heimoon kuuluva varpuslintu.
Uudenkaledoniansammalmesikkoa tavataan endeemisenä Uudessa-Kaledoniassa, ja sen levinneisyys on rajoittunut pääasiassa saaren eteläosiin. Lajin populaation arvellaan olevan 70–400 yksilöä. Laji on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, koska sen populaatio on erittäin pieni, ja koska se on vähenemässä elinympäristöjen tuhoutumisen ja vierasperäisten nisäkkäiden aiheuttaman saalistuksen takia.[1]
Uudenkaledoniansammalmesikko rakentaa pesänsä avoimeen metsään. Pesä on hyvin heikosti naamioitu, mikä jättää sen avoimeksi saalistajille. Laji munii pesään vain yhden munan, eikä yhdenkään parin tiedetä tuottaneen enempää kuin yhden poikasen pesimäkautta kohden.[1]
Uudenkaledoniansammalmesikon on havaittu syövän selkärangattomia ja mettä.[1]