Väestötiede
Tämä artikkeli käsittelee Väestötiede:tä, aihetta, joka on erittäin tärkeä ja merkityksellinen nyky-yhteiskunnassa. Väestötiede on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla, niin politiikassa, kulttuurissa, tieteessä tai arjessa. Tässä mielessä tavoitteena on analysoida ja keskustella Väestötiede:een liittyvistä eri näkökohdista tarjoten laajan ja monipuolisen näkemyksen, jonka avulla voimme ymmärtää sen tärkeyden ja vaikutuksen nykyään. Väestötiede:n yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme luomaan rikastuttavan ja pohdiskelevan keskustelun, joka edistää tämän tärkeän aiheen ymmärtämistä ja kehitystä.
Väestötiede eli demografia on tieteenala, joka tutkii väestön kehitystä, suuruutta ja rakennetta sekä väestössä tapahtuvia muutoksia.[1]
Väestön tilan suhteen väestötieteessä tarkastellaan esimerkiksi väestön määrää, ikä-, sukupuoli- ja siviilisäätyrakennetta sekä alueellista jakautumista. Väestön tilaa voidaan lisäksi kuvata muun muassa kansalaisuuden, kielen, uskontokunnan, etnisen ryhmän, syntymämaan ja -kunnan, koulutuksen, ammatin ja elinkeinon mukaan.[2]
Väestötieteessä tarkasteltavia muutostapahtumia ovat syntymät, kuolemat, muutot sekä siviilisäädyn muutokset eli avioitumiset ja rekisteröityjen parisuhteiden vahvistamiset, eroamiset ja leskeytymiset. Näitä muutostapahtumia voidaan tarkastella myös eri tekijöiden kuten iän, sukupuolen tai avioliiton päättymisen kohdalla sen keston mukaan.[3]
Lisäksi väestötieteessä tutkitaan näiden ilmiöiden keskinäistä vuorovaikutusta ja niiden yhteyttä talous- ja yhteiskuntaelämään.[4]
Klassinen demografia tarkoittaa väestötieteellistä tutkimusta, joka keskittyy pelkästään väestötekijöihin ja niiden keskinäisiin yhteyksiin. Se on suljettu tarkastelutapa, sillä se ei ota muita tekijöitä tarkasteluun. Väestöntutkimuksesta puhutaan silloin, kun klassiseen demografiaan otetaan monitieteisesti mukaan muidenkin tieteenalojen, kuten yhteiskunta- tai luonnontieteiden, näkökulmia ja selitysmalleja, joiden avulla väestöilmiöille yritetään saada ymmärrystä.[5]
Väestöntutkimuksen tietolähteitä ovat muun muassa väestötilastot, väestönlaskennat, haastattelututkimukset ja väestörekisterit.[6]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Väestötieteen perusteet: Väestötieteen määritelmä Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.
- ↑ Väestötieteen perusteet: Väestön tila Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.
- ↑ Väestötieteen perusteet: Väestönmuutostapahtumat Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.
- ↑ Väestötieteen perusteet: Mitä on väestötiede Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.
- ↑ Väestötieteen perusteet: Väestötieteellisestä tutkimuksesta Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.
- ↑ Väestötieteen perusteet: Väestöntutkimuksen perusaineistot Tilastokoulu. Tilastokeskus. Viitattu 20.3.2020.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Väestötiede Wikimedia Commonsissa
