Vaivaispaju
Nykymaailmassa Vaivaispaju:stä on tullut jatkuvasti ajankohtainen aihe yhteiskunnan eri alueilla. Vaivaispaju:n merkitys heijastuu sen vaikutuksessa ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä sen vaikutukseen päätöksentekoon poliittisella, taloudellisella ja sosiaalisella tasolla. Historiallisesta alkuperästään nykyiseen evoluutioonsa Vaivaispaju on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena kaikkialla maailmassa. Tässä artikkelissa käsitellään Vaivaispaju:een liittyviä eri näkökohtia, joiden tarkoituksena on analysoida sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykyään.
| Vaivaispaju | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malpighiales |
| Heimo: | Pajukasvit Salicaceae |
| Suku: | Pajut Salix |
| Laji: | herbacea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Vaivaispaju (Salix herbacea) on arktisilla alueilla kasvava hyvin matala paju. Hyvin pohjoisessa paju kasvaa suikerona, eli kiemurtelee maata pitkin. Laji kasvaa mattomaisesti 1–5 cm korkeaksi[2].
Vaivaispajua tavataan Suomen, Ruotsin ja Norjan kylmillä alueilla, Islannin ja Grönlannin rannikoilla sekä paikoin Alpeilla ja Pyreneillä.[3]
Suomessa vaivaispaju kasvaa tunturipaljakalla alle 1 270 metrin korkeuteen. Vaivaispaju kasvaa tuntureilla paljakan kankailla, puronvarsilla, kallioilla ja lumenviipymillä[2]. Vaivaispajua kasvaa paikoin Lapin koivumetsävyöhykkeessä, mutta vain hyvin harvinaisena havumetsävyöhykkeessä jokivarsilla. Eteläisimmät vaivaispajut ovat Pallastuntureilla, Aakenustuntureilla ja Saariselällä[2].
