Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Valkosilmäkuha, joka on herättänyt kasvavaa kiinnostusta yhteiskunnan eri alueilla. Valkosilmäkuha on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja pohdintaa, ja se käsittelee peruskysymyksiä, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten elämään. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Valkosilmäkuha:een, jotta voimme tarjota laajan ja täydellisen näkemyksen tästä aiheesta. Tutkimusten, lausuntojen ja asiaankuuluvien tietojen analysoinnin avulla pyrimme valaisemaan tätä aihetta ja myötävaikuttamaan Valkosilmäkuha:n tiedon rikastumiseen.
Valkosilmäkuha | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
Alaluokka: | Neopterygii |
Lahko: | Ahvenkalat Perciformes |
Alalahko: | Percoidei |
Heimo: | Ahvenet Percidae |
Suku: | Sander |
Laji: | vitreus |
Kaksiosainen nimi | |
Sander vitreus |
|
Katso myös | |
Valkosilmäkuha (Sander vitreus) on pohjoisamerikkalainen kuhalaji. Sen lähisukulaisia ovat kuha ja ahven. Laji on urheilukalastajien suosiossa. Kala saattaa kasvaa jopa 11 kilon painoiseksi ja elää vuosikymmeniä. Vanhin tunnettu valkosilmäkuha oli 29-vuotias. Valkosilmäkuha on petokala. Kala on Minnesotan osavaltion kansalliskala.[2]
Valkosilmäkuhan saalistajia luonnossa ovat ihmisen lisäksi ainakin: isobassi (Micropterus salmoides), pikkubassi (Micropterus dolomieu), jättihauki (Esox masquinongy), kelta-ahven (Perca flavescens), amerikanbassi (Morone americana), Noturus flavus, valkoimukarppi (Catostomus commersonii), Pomoxis nigromaculatus, Pomoxis annularis, Alosa psuedoharengus ja merimetsot (Phalacrocoracidae).[3]