Vibriot
Tässä artikkelissa tutkimme Vibriot:n vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Syntymisestään lähtien Vibriot on ollut perustavanlaatuinen rooli jokapäiväisen elämän eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Vuosien varrella Vibriot on herättänyt keskustelua ja kiistoja, ja sitä juhlivat ja kunnioittavat miljoonat ihmiset ympäri maailmaa. Kattavan analyysin avulla tutkimme, kuinka Vibriot on muokannut tapaamme havaita maailmaa ja vaikuttaa päätöksiimme ja käyttäytymiseemme. Lisäksi tutkimme Vibriot:n tulevaisuutta ja sitä, kuinka sen kehitys voisi edelleen vaikuttaa elämäämme tulevina vuosina.
| Vibrio | |
|---|---|
 Vibrio cholerae-bakteereita valomikroskoopissa. |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Bakteerit Bacteria |
| Kunta: | Bakteerit Eubacteria |
| Pääjakso: | Proteobacteria |
| Luokka: | Gammaproteobacteria |
| Lahko: | Vibrionales |
| Heimo: | Vibrionaceae |
| Suku: |
Vibrio Pacini, 1854 |
| Katso myös | |
Vibriot (Vibrio) ovat yleinen suolaisessa vedessä elävä bakteerisuku. Näitä gramnegatiivisia bakteereja esiintyy yleisesti merenelävissä ja kaloissa. Ne kasvavat sekä hapellisissa että hapettomissa oloissa. Tunnetuimpia patogeenisia lajeja on kolme: V. cholerae,jonka sadoista serotyypeistä vain pieni osa aiheuttaa koleraa, V. parahaemolyticus, ja V. vulnificus.[1][2] Kaikkiaan vibrioita tunnetaan muutamia kymmeniä lajeja. Ne leviävät tyypillisesti ihmiseen meri- tai murtoveteen joutuneen haavan tai veden saastuttamien kypsentämättömien merenelävien ja kalojen tai muiden elintarvikkeiden välityksellä[1][3]. Yhdysvalloissa vibrioinfektiot ovat tavallisimpia kesäkaudella (touko-lokakuussa) meriveden lämpötilan ollessa tavanomaista korkeampi.[3]
Yhdysvalloissa vibriot aiheuttavat CDC:n mukaan arviolta 80 000 sairastumista ja 100 kuolemaa vuosittain.[3] Ei-koleraa aiheuttavien vibrioiden aiheuttamien infektioiden määrän arvioidaan kuitenkin lisääntyneen. Kaikkiaan Yhdysvalloissa sairastuu noin 124 000:een ja kuolee noin 3 000 henkeä elintarvikkeiden välityksellä vuosittain.[4]
Maailmanlaajuisesti tarkasteltaessa luvut ovat huomattavasti suurempia, sillä vibriot aiheuttavat suurimman osan merenelävien välityksellä ihmiseen leviävistä sairauksista. Seuraukset voivat olla hyvin vakavia. Esimerkiksi Vibrio vulnificus -haavainfektion saaneiden potilaiden kuolleisuus on ilman hoitoa 25 prosentin luokkaa. Bakteereja sisäisesti nauttineilla ja verenmyrkytykseen edenneillä potilailla kuolleisuus on jo 50 %; kuolema seuraa tyypillisesti 48 tunnin sisällä infektiosta. Shokkivaiheessa sairaalahoitoon edenneiden potilaiden kuolleisuus on 33 % luokkaa.
Suomessa on koettu koleravibrion aiheuttamia pandemioita 1800-luvulta lähtien, mutta ne ovat johtuneet pitkälti huonosta elintarvikehygieniasta ja heikkotasoisesta jätehuollosta. Koleravibrio on itse asiassa vain ihmisen loinen.[5]
Itämeressä helteiset säät viimeistään 2010-luvulta alkaen ovat aiheuttaneet vibrioiden esiintyvyyttä ainakin Pohjanlahdessa Ouluun asti. Osa todetusita mikrobeista on ollut koleravibrioita. Patogeeni aiheuttaa ihmisellä ihon ja ulkokorvan tulehduksia. Myös lievää vatsan oireilua voi esiintyä, jos uimaveden mukana tulee nielleeksi näitä patogeeneisiä bakteereja.[6]
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Merkinnän syy: Aihe merkittävä. Syytä jatkaa. |
-
Vibrio cholerae. -
Vibrio parahaemolyticus. -
Vibrio vulnificus. -
Vibrio vulnificus.
_-_cdc.gov_-_1576_x_1080.jpg)
Lähteet
- ↑ a b Tapio Välikylä ja Sara Syyrakki: Hygieniaopas, s. 66–67. (Vibriot) Sastamala: Elintarvike ja Terveys -lehti, elintarvikejaterveys.fi, 2016. ISBN 978-952-9637-56-0
- ↑ Vibrio. Bacteria Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 15.7.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c Vibrio Species Causing Vibriosis Centers for Disease Control and Prevention, cdc.gov. Viitattu 15.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Hoi Ho, et al.: Vibrio Infections 25.9.2014 (updated). medscape.com. Viitattu 15.7.2016. (englanniksi)
- ↑ Matti Sarvas: Lääketieteellinen mikrobiologia: Vibriot, s. 252-253. Helsinki: Suomalainen lääkäriseura Duodecim, 1975. ISBN 951-99053-2-4
- ↑ Nyholm, Outi ja Pitkänen, Tarja: Helteinen sää on lisännyt riskiä saada vakava bakteeri-infektio Suomen rannikkovesissä uidessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Ajankohtaista. 8.7.2021. Viitattu 14.7.2021.
