Virginianalppiruusu

Nykymaailmassa Virginianalppiruusu on ongelma, joka on saanut merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Virginianalppiruusu on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa, olipa kyseessä sitten henkilökohtainen, työ, sosiaalinen tai politiikka. Sen vaikutus on herättänyt keskustelua, kiistaa ja kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Eri näkökulmista Virginianalppiruusu on onnistunut vaikuttamaan elämäämme odottamattomilla tavoilla, haastaen vakiintuneet paradigmat ja asettaen uusia haasteita tulevaisuudelle. Tässä artikkelissa tutkimme täysin Virginianalppiruusu:n vaikutuksia ja sitä, kuinka se on muuttanut todellisuuttamme viime vuosina.

Virginianalppiruusu
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Ericales
Heimo: Kanervakasvit Ericaceae
Suku: Alppiruusut Rhododendron
Laji: catawbiense
Kaksiosainen nimi

Rhododendron catawbiense
Michx. [2]

Katso myös

  Virginianalppiruusu Wikispeciesissä
  Virginianalppiruusu Commonsissa

Virginianalppiruusu (Rhododendron catawbiense)[3] on Pohjois-Amerikan kaakkoisosista kotoisin oleva suurikokoinen, ainavihanta pensas, joka kuuluu alppiruusujen sukuun ja kanervakasvien heimoon.[2][4] Se on läheistä sukua appalakkienalppiruusulle, josta sen erottaa huomattavasti pienemmän verhiön perusteella. Lajit elävät osin samoilla alueilla ja voivat risteytyä keskenään.[5]

Ulkonäkö ja koko

Virginianalppiruusuja Appalakkien vuoristossa.

Virginianalppiruusu on leveä pensas, joka kasvaa yleensä 1–3 metriä korkeaksi mutta joskus jopa 6 metriä korkeaksi.[4][5] Sillä on jäykät, yläviistot haarat ja tiheä lehvästö, ja se saattaa kasvattaa maavarsia.[2][6] Sen nuori haararanka on liereä ja kalju ja kuori sileä tai uurteinen ja liuskoina irtoava.[4][6][7] Ruodilliset, ehyet lehdet ovat varrella kierteisesti, ja niiden lehtilapa on 8–12 senttimetriä pitkä, soikean pitkulainen, tylppä- tai suippokärkinen, pyöreätyvinen ja ehytlaitainen.[4][7] Lehti on päältä tummanvihreä ja alta vaaleanvihreä ja pinnaltaan kiiltävä ja kalju tai heikosti karvainen.[2][4]

Virginianalppiruusu kukkii huhti–kesäkuussa pian uusien lehtien puhkeamisen jälkeen.[2][6] Sen kukinto on 15–20-kukkainen latvaterttu.[4][7] Tuoksuvat kukat ovat kaksineuvoisia, ja niissä on pieni, 5-liuskainen verhiö.[6][7] Leveän kellomainen, hyvin lyhyt- ja avaratorvinen teriö on läpimitaltaan 3,5–4 senttimetriä ja väriltään yleensä ruusun- tai liilanpunainen[2][4] – joskus myös vaaleanpunainen tai valkoinen.[5] Hedelmä on 1–2 senttimetrin mittainen, karvainen kota.[6][7]

Lajikkeita

Lajike [4] Teriö
’Album Elegans’ Vivahtaa aluksi heikosti sinipunervaan; muuttuu myöhemmin valkoiseksi.
’Album Novum’ Valkoinen, vivahtaa sinipunervaan; vihertävänkeltapilkkuinen.
’America’ Tummanpunainen.
’Caractacus’ Purppuranpunainen, keskeltä vaaleampi.
’Everestianum’ Vaaleansinipunerva.
’Grandiflorum’ Sinipunainen.
’Nova Zembla’ Tummanpunainen.
’Roseum Elegans’ Sinipunervan ruusunpunainen.

Levinneisyys

Virginianalppiruusu on kotoisin Pohjois-Amerikan kaakkoisosista. Sen luontainen levinneisyysalue ulottuu pohjoisessa Virginiaan ja Kentuckyyn ja etelässä Georgiaan ja Alabamaan.[2] Lajin tieteellinen nimi catawbiense viittaa Pohjois-Carolinan vuorilla virtaavaan Catawbajokeen, joka on puolestaan saanut nimensä lähistöllä eläneiltä catawbaintiaaneilta. Lajin löysi juuri tältä joelta vuonna 1809 skotlantilainen kasvitieteilijä John Fraser, joka vei sen mukanaan Englantiin.[5][8]

Elinympäristö

Virginianalppiruusu menestyy parhaiten avoimilla paikoilla, happamassa ja hyvin vettä läpäisevässä maaperässä 1 200–2 000 metrin korkeudessa.[2][5] Se muodostaa vuorten lakialueille ja rinteille tiheitä pensaikkoja, jotka ovat vaikeakulkuisia mutta kukkiessaan erittäin näyttäviä.[5][6] Laji on kuivuuden- ja talvenkestävä ja sietää jopa −29…–35 celsiusasteen pakkasia.[5][8]

Käyttö

Puistoalppiruusu on näyttävä koristepensas.

Virginianalppiruususta on jalostettu lukuisia talvenkestäviä lajikkeita risteyttämällä sitä muiden alppiruusulajien kanssa.[2][5] Näitä risteymiä kutsutaan nimellä puistoalppiruusu (Rhododendron Catawbiense-Ryhmä).[3] Talvenkestävyytensä vuoksi puistoalppiruusu on suosittu koristekasvi etenkin kylmän ilmaston alueilla, kuten Suomessa.[8]

Lähteet

  • Leena Hämet-Ahti, Annikki Palmén, Pentti Alanko & Peter M. A. Tigerstedt: Suomen puu- ja pensaskasvio. Helsinki: Dendrologian Seura, 1992. ISBN 951-96557-0-0

Viitteet

  1. ↑ IUCN SSC Global Tree Specialist Group & Botanic Gardens Conservation International (BGCI): Rhododendron catawbiense IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-2. 2020. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 13.8.2020. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i Rhododendron catawbiense (Catawba rosebay) Native Plant Database. The University of Texas at Austin. Viitattu 19.4.2011. (englanniksi)
  3. ↑ a b Ella Räty: Viljelykasvien nimistö, s. 118. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7
  4. ↑ a b c d e f g h Alanko et al., sivu 161.
  5. ↑ a b c d e f g h John Perkins: Rhododendron catawbiense Species In Our Midst. American Rhododendron Society Massachusetts Chapter. Arkistoitu 28.3.2010. Viitattu 14.2.2012. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e f Rhododendron catawbiense Flora of North America. efloras.org. Viitattu 19.4.2011. (englanniksi)
  7. ↑ a b c d e Alanko et al., sivu 159.
  8. ↑ a b c Osmo Jussila: Rhododendron catawbiense – Puistoalppiruusu Rhododendron-kerhon keräilykansio 2-99. Dendrologian Seuran Rhododendron-kerho. Viitattu 14.2.2012.