Vuoksen alue

Nykymaailmassa Vuoksen alue on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Ilmestymisensä jälkeen Vuoksen alue on käynnistänyt joukon keskusteluja, keskusteluja ja pohdintoja, jotka ovat korostaneet sen tärkeyttä ja vaikutusta yhteiskuntaamme. Olipa kyseessä henkilökohtaisella, sosiaalisella, poliittisella, taloudellisella tai kulttuurisella tasolla, Vuoksen alue on jättänyt jälkensä eri osa-alueille, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta ja vaikutusta siihen, miten havaitsemme ja suhtaudumme ympäröivään maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Vuoksen alue:n vaikutusta ja merkitystä, analysoimme sen vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri osa-alueisiin ja tarjoamme täydellisen yleiskatsauksen sen merkityksestä ja vaikutuksista nykyään.

Vuoksen alue (vesistöaluetunnus 04.19) on Suomen vesistöaluejaossa Vuoksen vesistön yksi ensimmäisen jakovaiheen osa-alueen muodostavan Suur-Saimaan alueen (04.1) sisällä sijaitsevista toisen jakovaiheen osa-alueista.[1]

Alueen pinta-ala on 7 089,62 neliökilometriä. Siitä 493,74 neliökilometriä kuuluu Suomen puolelle ja 6 595,88 neliökilometriä kuuluu Venäjän puolelle. Alueen järvisyys on 13,19 %.[1]

Yleisemmin, erillään Suomen nykyisestä valuma-aluejaosta, joka on muodostettu käsittelemään vain Suomen nykyistä aluetta, Vuoksen aluetta voidaan tarkastella myös muiden, eri aikaisten valuma-aluejakojen kautta, joita ovat ainakin Suomen valuma-aluejaot ajalta ennen toista maailmansotaa ja Venäjällä nykyään käytössä olevat valuma-aluejaot.

Alueen muodostuminen

Alueen ylärajana on Imatrankoski ja alarajana Laatokka, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 68 501,14 neliökilometriä ja sen järvisyys on 19,78 %.[2][1]

Alue käsittää Suomen valuma-aluejaossa ne Vuoksen itäpuoliset, Vuokseen laskevat, Suomeen ulottuvat valuma-alueet, jotka eivät laske Imatrankosken kautta, sekä Imatrankosken alapuolisen Vuoksen valuma-alueen eli Vuoksen lähialueen (04.191). Tähän luetaan Suomen voimassa olevassa valuma-aluejaossa Imatrankosken alapuolinen Vuoksen lähivaluma-alue Suomessa sekä Venäjän puolella kaikki Vuokseen Imatrankosken alapuolella laskevat valuma-alueet pois lukien ne, joista jokin osa ulottuu Suomen alueelle Vuoksen lähialueen ulkopuolella.[2][1]

Ne Suomen puoleisen Vuoksen lähialueen länsipuoliset, Vuokseen laskevat, Suomeen ulottuvat valuma-alueet, jotka eivät laske Imatrankosken kautta, muodostavat Suur-Saimaan alueeseen (04.1) kuuluvan Saarenojan valuma-alueen (04.13). Tämä valuma-alue laskee Vuokseen Venäjän puolella pian Suomen rajan ulkopuolella.[2][1] Suomen vesistöaluejaossa "Saarenojan valuma-alueeksi" (04.13) nimetty alue muodostuu Vuokseen Venäjän puolella laskevan Kuurmanjoen valuma-alueesta. Saarenoja on yksi Kuurmanjoen latvahaaroista, jonka valuma-alue kattaa vain osan Kuurmanjoen valuma-alueesta Suomessa.

Ne Suomen puoleisen Vuoksen lähialueen itäpuoliset, Vuokseen laskevat, Suomeen ulottuvat valuma-alueet, jotka eivät laske Imatrankosken kautta, muodostavat Vuoksen alueen muut osa-alueet.[2][1]

Osa-alueet

Kolmannen jakovaiheen alueita Vuoksen alueella ovat seuraavat neljätoista aluetta tai valuma-aluetta [2][1]:

  • Vuoksen lähialue (04.191)
    • Vuoksen lähialue (Venäjän puolella) 04.191R
  • Immalanjärven valuma-alue (04.192). Tämä alue käsittää Immalanjärven ja sen laskujoen Unterniskanjoen valuma-alueet. Unterniskanjoki laskee Vuokseen Ensossa Venäjällä.
    • Immalanjärven valuma-alue (Venäjän puolella) 04.192R
  • Helisevänjoen valuma-alue (04.193). Tämä alue käsittää Helisevänjärveen Venäjällä laskevan Helisevänjoen valuma-alueen Helisevänjärven yläpuolella.
    • Helisevänjoen valuma-alue (Venäjän puolella) 04.193R
  • Rautjärven lähialue (04.194). Nämä ovat Helisevänjoen latvavesiä Suomessa.
  • Kostamon valuma-alue (04.195). Nämä ovat Helisevänjoen latvavesiä Suomessa.
  • Vahteruksen valuma-alue (04.196). Nämä ovat Helisevänjoen latvavesiä Suomessa.
  • Myllyjoen–Taineenjoen valuma-alue (04.197). Nämä ovat Helisevänjoen latvavesiä Suomessa.
  • Korisevanojan (oik. Kuunjoen ) valuma-alue (04.198). Tämä alue käsittää Helisevänjärveen Venäjällä laskevan Kuunjoen (myös Kuujoki, Kuununjoki) valuma-alueen Helisevänjärven yläpuolella. Korisevanoja on Kuunjoen sivujoen Käräjoen eräs latvahaara, jonka valuma-alue ei kata koko Kuunjoen valuma-.alueen Suomen puoleista osaa.
    • Korisevanojan valuma-alue (Venäjän puolella) 04.198R
  • Kuujoen (oik. Ilmeenjoen) valuma-alue (04.199). Tämä alue on nimetty virheellisesti ja käsittää todellisuudessa Vuokseen Käkisalmen lähellä Venäjällä laskevan Ilmeenjoen valuma-alueen.
    • Kuujoen valuma-alue (Venäjän puolella) 04.199R

Jäsentyminen Suomen alueen ulkopuolisella Vuoksen alueen osalla

Käytettävissä olevat lähteet

Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa vuodelta 1993 on tarkasteltu Vuoksen alueen jäsentymistä osiin vain niiden Vuokseen Imatrankosken alapuolella laskevien valuma-alueiden osalta, joista osia ulottuu Suomen alueelle.

Muilta osin alueen jäsentymistä valuma-alueisiin on mahdollisuus tarkastella Suomen vuoden 1936 valuma-aluejaon perusteella tai nykyään Venäjällä käytössä olevien hydrologisten määrittelyjen perustella.

Suomen valuma-aluejako 1936

Suomen vuoden 1936 valuma-aluejako on määritelty T. V. Olinin vuonna laatimassa ja Hydrografisen toimiston vuonna 1936 julkaisemassa tiedonannossa Suomen vesistöjen alueet ja järvet.[3] Siinä erotetaan Vuokseen sen niskan alapuolella laskevista valuma-alueista seuraavat, joiden pinta-ala silloisen tiedon mukaan oli yli 200 km²:

  • I 12 18 Littulanjoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostaa Jääskijärven ja sen yläpuolisen Mertjärven lasku-uoman Vuokseen Jääskessä.
  • I 12 19 Kuurmanjoki: Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa alue 04.13 Saarenojan va. Muodostaa Vuokseen entisellä Jääsken kunnan alueella laskeneen Kuurmanjoen valuma-alueen. Valuma-alueen suurin järvi on Suokumaanjärvi nykyisellä Suomen ja Venäjän rajalla.
  • I 12 20 Otamoinjoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostuu Reuhunselkä - Terhenselkä -vesireitistä entisen Vuoksenrannan kunnan alueella Vuoksen pohjoispuolella Jääsken ja Kiviniemen välillä.
  • I 12 21 Salmenkaitajoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostuu Vuokseen etelästä laskevasta Äyräpäänjärven ja Muolaanjärven vesireitistä.
  • I 12 22 Saijanjoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostuu Vuokseen etelästä Kiviniemen yläpuolella laskevan Saijanjoen valuma-alueesta. Saijanjoen latvahaarat olivat ennen Toista maailmansotaa Suomen ja Neuvostoliiton rajajokena.
  • I 12 23 Viisjoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostuu Taipaleenjokeen etelästä lähellä sen suuta laskevan Saijanjoen valuma-alueesta. Joen latvahaarat olivat ennen Toista maailmansotaa Suomen ja Neuvostoliiton rajajokena. Suurin järvi yläjuoksulla sijaitseva Lempaalanjärvi Inkerinmaalla.
  • I 12 24 Konnitsanjoki: Ei Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa. Muodostuu Vuoksen Käkisalmen haaraan laskevan Konnitsanjoen valuma-alueesta. Valuma-alueen suurimmat järvet ovat Kiimajärvi ja Pyhäjärvi.
  • I 12 25 Helisevänjoki: Sisältää Suomen nykyisen valuma-aluejaon valuma-alueet 4.193 Helisevänjoen va ja 4.198 "Korisevanojan va" (oik. Kuunjoen va.), joiden alarajana on Helisevänjärvi. Vuoden 1936 valuma-aluejaon valuma-alueeseen sisältyvät lisäksi alapuolisen Helisevänjärven vesireitin vedet Vuokseen asti. Todellinen nimi Suomen nykyisen valuma-aluejaon "Korisevanojan valuma-alueelle" olisi Kuunjoen va, koska Kuunjoen sivujoen Käräjoen sivuhaaran Korisevanojan valuma-alue ei kata koko Suomen nykyiselle alueelle ulottuvaa osaa Kuunjoen valuma-alueesta. Vuoden 1936 valuma-aluejaon mukaiseen valuma-alueeseen kuuluvat 2000-luvun valtionrajojen mukaan määriteltynä Helisevänjoen jokireitti Venäjällä ja Suomessa mukaan lukien yläjuoksun järvialue Rautjärvellä Suomessa, Kuunjoen jokireitti Venäjällä ja Suomessa sekä Venäjällä vesireitin alajuoksulla Helisevänjärvi ja Juoksemajärvi alapuolisine vesineen.
  • I 12 26 Virranjoki (Ilmeenjoki): Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa alue 04.199 "Kuujoen va" (oik. Ilmeenjoen va). Tämän valuma-alueen Suomen nykyisessä valuma-aluejaossa käytetty nimi on virheellinen koska nykyisen valuma-aluejaon "Korisevanojan va" (04.198) todellisuudessa on Kuunjoen valuma-alue ja nykyisen valuma-aluejaon "Kuujoen va" (04.199) todellisuudessa on Ilmeenjoen valuma-alue. Venäjän puolella joki muodostaa osan Leningradin alueen ja Karjalan tasavallan rajasta.

Valuma-aluejaot Venäjällä

 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
  2. ↑ a b c d e Suur-Saimaan alue (04.1) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 16.2.2018.
  3. ↑ Olin, T. V.: Suomen vesistöjen alueet ja järvet, s. 21. (Hydrografisen toimiston tiedonantoja 7) Helsinki: Hydrografinen toimisto, 1936.