Vuollejokisimpukka

Tässä artikkelissa tutkimme Vuollejokisimpukka:n aihetta eri näkökulmista ja tavoitteenamme on tarjota kattava näkemys sen tärkeydestä, vaikutuksista ja merkityksestä nykyään. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla tutkimme Vuollejokisimpukka:een liittyviä eri näkökohtia ja käsittelemme sekä sen alkuperää että sen kehitystä ajan myötä. Samoin perehdymme Vuollejokisimpukka:n käytännön ja teoreettisiin vaikutuksiin eri yhteyksissä sekä sen vaikutuksiin yhteiskuntaan ja jokapäiväiseen elämään. Kriittisellä ja reflektoivalla lähestymistavalla tämä artikkeli pyrkii tarjoamaan rikastuttavan ja syvällisen katsauksen Vuollejokisimpukka:een tarjoamalla tietoa ja näkökulmia, jotka kutsuvat pohdiskelemaan ja keskusteluun.

Vuollejokisimpukka
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Suomessa:

Vaarantunut [2]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Simpukat Bivalvia
Lahko: Unionoida
Heimo: Jokisimpukat Unionidae
Suku: Unio
Laji: crassus
Kaksiosainen nimi

Unio crassus
Philipsson, 1788

Katso myös

  Vuollejokisimpukka Commonsissa

Vuollejokisimpukka (Unio crassus) on virtaavissa vesissä elävä, luonnonsuojelulailla suojeltu suursimpukkalaji. Se on myös mainittu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä IV (a), joka tarkoittaa, että lajin yksilöt ovat EU:ssa tiukasti suojeltuja myös muualla kuin suojelualueilla.[3] Laji on paikoin runsaslukuinen useissa Etelä-Suomen joissa.

Ulkonäkö ja koko

Vuollejokisimpukka on muodoltaan soikea ja kasvaa 5–10 cm pitkäksi. Sen kuori on vihertävän tummanruskea.[4]

Levinneisyys

Vuollejokisimpukka esiintyy luonnonvaraisena Keski-, Itä- ja Pohjois-Euroopassa, mutta on käynyt harvinaiseksi tai hävinnyt useilta alueilta ja on siksi Euroopan-laajuisesti suojeltu. Laji luokiteltiin vuonna 2011 erittäin uhanalaiseksi, sillä laji on taantunut selvästi 1980-luvun jälkeen, ja aiemmat arviot lajin tilasta perustuivat vanhempiin tietoihin. Lajin tilanne on edelleen kohtalaisen hyvä Baltiassa ja Venäjän Euroopan-puoleisessa osassa.[1] Suomessa se on uhanalainen.[4]

Etelä-Suomen joista tunnetaan paikoin tiheitä kantoja. Vantaanjoesta Kehä III:n sisäpuolelta on laskettu tiettävästi maailman runsain esiintymä, arviolta kolme miljoonaa yksilöä.[5] Myös Karjaan Mustionjoessa on arveltu elävän jopa miljoonan yksilön kanta.[6] Heinäkuussa 2014 sattuneen Harjavallan nikkelipäästön johdosta Kokemäenjoessa kuoli suuri määrä vuollejokisimpukoita useiden muiden simpukkalajien ohella.[7] Kaikkiaan vuollejokisimpukkaesiintymiä tunnetaan 26 etelä- ja länsisuomalaisesta joesta,[4] joista monetkaan eivät ole luonnontilaisia vaan entuudestaan ruopattuja[8] tai muuten ihmistoiminnan aikanaan hallitsemia, kuten Vantaa.[5]

Portugalissa elävä lähes samannäköinen simpukka on määritetty eri lajiksi, Unio tumidiformis.[9]

Elintavat

Aikuiset vuollejokisimpukat elävät joenpohjaan kaivautuneena ja liikkuvat vain vähän. Ne ovat hidaskasvuisia ja Suomessa elävät 30–50-vuotiaiksi.[4][5]

Vuollejokisimpukan sukupuolet ovat erilliset. Koiraat kutevat touko-kesäkuun vaihteessa. Siittiöt kulkeutuvat virran mukana ja hedelmöittävät naaraassa sen munat, joista syntyvät toukat aluksi kehittyvät naaraan kiduspussissa. Keskikesällä toukat siirtyvät kasvamaan kalojen kiduksiin.[5] Toisin kuin harvinaisen raakun toukat, vuollejokisimpukan toukat eivät käytä jalokaloja isäntinä, vaan kehittyvät tavallisissa onki- ja pikkukaloissa, kuten ahvenessa, särkikaloissa, kolmipiikissä ja kivisimpussa.[4][5] Toukat käyvät läpi muodonmuutoksen, ja lopulta irrottautuvat kaloista ja vajoavat pohjaan, johon asettuvat pysyvästi.[5] Ne tulevat sukukypsiksi noin nelivuotiaina.[4]

Suojeluhankkeita

Koskenkylänjokea kunnostettaessa vuonna 2006 suojellut vuollejokisimpukat siirrettiin kunnostettavilta koskialueilta erikoisluvalla toisaalle jokeen ympäristömuutosten tieltä.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Lopes-Lima , M., Kebapçı, U. & Van Damme, D.: Unio crassus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 10.8.2014. (englanniksi)
  2. ↑ Risto Väinölä: Vuollejokisimpukka – Unio crassus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. ↑ a b Vuollejokisimpukka Koskenkylänjoessa Ympäristö.fi
  4. ↑ a b c d e f Vuollejokisimpukka Tjockskalig målarmussla Unio crassus Luontodirektiivin laji (liitteet II ja IV) ympäristö.fi 11.6.2010.
  5. ↑ a b c d e f Kuukauden laji: vuollejokisimpukka 4.5.2009. Helsingin kaupungin ympäristökeskus.
  6. ↑ Vuollejokisimpukka viihtyy Mustionjoessa 3.9.2004. Turun Sanomat.
  7. ↑ Kokemäenjoen kuolleista simpukoista osa uhanalaisia 16.7.2014. Yle Uutiset. Viitattu 17.7.2014.
  8. ↑ Uudellamaalla pohditaan, onko vuollejokisimpukka harvinainen Yle uutiset 24.7.2007.
  9. ↑ Tentacle: newsletter of the IUCN/CSSC Mollusc Specialist Group