Wäinö Mäkinen

Nykyään Wäinö Mäkinen on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Alkuperäistään tähän päivään asti Wäinö Mäkinen on ollut eri alojen asiantuntijoiden tutkimuksen ja analyysin kohteena. Sen vaikutus ihmisten elämään ja ihmiskunnan kehitykseen on ollut syvällinen, ja sen merkitys on säilynyt ajan mittaan. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Wäinö Mäkinen:n tärkeimpiä näkökohtia sen alkuperästä sen nykypäivän vaikutuksiin. Yhteiskuntavaikutuksestaan ​​populaarikulttuuriin Wäinö Mäkinen on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja ihmisten mieliin.

Wäinö Mäkinen (6. joulukuuta 1882 Sortavala – 16. toukokuuta 1969 Helsinki) oli suomalainen poliitikko. Mäkinen toimi Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1922–1924 edustaen Viipurin läänin itäistä vaalipiiriä. Mäkinen toimi myös Sortavalan maalaiskunnan kunnanvaltuuston puheenjohtajana.[1]

Mäkinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1903 ja valmistui musiikkiopistosta 1907 sekä suoritti musiikkiopintoja Saksassa. Politiikan ulkopuolella Mäkinen toimi Rauman seminaarin vt. musiikinlehtorina 1908−1910, maanviljelijänä Sortavalan maalaiskunnassa 1912−1939 ja 1941−1944, Karjalan Äänen päätoimittajana Sortavalassa 1918 sekä säestäjänä ja avustajana useiden taiteilijoiden konserteissa sekä piti lukuisia pianokonsertteja.[1]

Mäkisen vanhemmat olivat seminaarinlehtori Eero Mäkinen ja Maria Emilia Stenbäck. Mäkisen puoliso vuodesta 1913 oli Augusta Makarov.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Wäinö Mäkinen Suomen kansanedustajat. Eduskunta.