Aarno Pesonen

Nykymaailmassa Aarno Pesonen:stä on tullut yhä tärkeämpi yhteiskunnan eri alueilla. Taloudellisista vaikutuksistaan ​​jokapäiväiseen elämään Aarno Pesonen on noussut jatkuvan kiinnostuksen ja keskustelun aiheeksi. Sen merkitys on sen kyky vaikuttaa siihen, miten ihmiset, yritykset ja instituutiot kohtaavat erilaisia ​​haasteita ja mahdollisuuksia. Tässä artikkelissa tutkimme Aarno Pesonen:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä ja kehityksestä sen mahdollisiin seurauksiin ja hyötyihin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla yritämme ymmärtää, kuinka Aarno Pesonen muokkaa nykymaailmaa ja miten se voi vaikuttaa tulevaisuuteen.

Aarno Fredrik Pesonen (14. lokakuuta 1886 Kauhava – 12. helmikuuta 1927 Alatornio) oli suomalainen kansanopiston johtaja, konsuli ja Maalaisliiton kansanedustaja.

Pesosen vanhemmat olivat rovasti Erik Pesonen ja Alma Emilia Ottelin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1905 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1911. Pesonen oli Oulun klassillisen lyseon latinan kielen vt. lehtorina 1911–1913 ja Kainuun kansanopiston johtajana Paltamossa 1913–1920. Tämän jälkeen hän toimi sanomalehti Liiton toimitussihteerinä Oulussa 1921–1923, Peräpohjolan kansanopiston johtajana Alatorniolla 1923–1927 sekä oli Suomen konsulina Haaparannalla 1926–1927.

Pesonen oli kansanedustajana 1919–1924 edustaen Oulun läänin eteläistä vaalipiiriä. Hän kuului Suomen Pankin tilintarkastajiin ja oli Paltamon kunnanvaltuuston puheenjohtajana sekä Tornionjokilaakson kuntain toimikunnan sihteerinä.

Aarno Pesonen oli naimisissa vuodesta 1913 Sally Margareeta Niskasen kanssa.

Lähteet

Maalaisliiton kansanedustajat