Sortavalan maalaiskunta
Tässä artikkelissa tutkimme aihetta Sortavalan maalaiskunta ja syvennymme sen tärkeyteen eri yhteyksissä. Sortavalan maalaiskunta on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena aikojen saatossa, ja sen vaikutus on nähty eri alueilla populaarikulttuurista tieteeseen ja politiikkaan. Kautta historian Sortavalan maalaiskunta:llä on ollut merkittävä rooli yhteiskunnassa, ja sen merkitys on ilmeinen edelleenkin. Tämän artikkelin kautta tarkastelemme Sortavalan maalaiskunta:n monia puolia, sen vaikutusta elämäämme ja sitä, miten se on kehittynyt vuosien varrella.
| Sortavalan maalaiskunta Sordavala landskommun |
|
|---|---|
| Entinen kunta – luovutettu Neuvostoliitolle | |
 |
|
|
sijainti |
|
| Lääni | Viipurin lääni |
| Maakunta | Karjalan historiallinen maakunta |
| Kihlakunta | Sortavalan kihlakunta |
| Kuntanumero | 764 |
| Perustettu | 15001 |
| Lakkautettu |
1948 (luovutettu Neuvostoliitolle 1944) |
| Pinta-ala |
690,88 km² [1] (12.3.1940) |
| – maa | 666,80 km² |
| – sisävesi | 24,08 km² |
| Väkiluku |
21 487 [2] (31.12.1939) |
| – väestötiheys | 32,2 as./km² |
|
1 Ortodoksinen seurakunta mainitaan ensimmäisen kerran |
|
Sortavalan maalaiskunta (ruots. Sordavala landskommun) on entinen Suomen kunta Laatokan Karjalassa Neuvostoliitolle luovutetulla alueella. Sortavalan maalaiskunta sijaitsi Laatokan pohjoisrannikolla ja siihen kuului manneralueen lisäksi laaja saaristoalue rannikon tuntumassa sekä kauempaa Laatokalta Valamon saaristo. Sortavalan maalaiskunnan naapurikuntia olivat Harlu, Ruskeala, Uukuniemi ja Jaakkima sekä maalaiskunnan "sisällä" Sortavalan kaupunki. Maalaiskunnan pituus koillisesta lounaaseen oli noin 35 kilometriä ja luoteesta kaakkoon 25 kilometriä. Valamoa ei näissä luvuissa ole laskettu mukaan. Sortavalan maalaiskunta oli kokonaan luovutetuista maalaiskunnista väkiluvultaan suurin.
Sortavalan luterilainen kirkko sijaitsi kaupungin alueella ja se oli maa- ja kaupunkiseurakunnan yhteinen. Maalaiskunnan ortodoksit kuuluivat Sortavalan ortodoksiseen seurakuntaan, jonka pääkirkko sijaitsi myös kaupungin alueella.
Historia ja luonnonolosuhteet
Sortavalan maalaiskunnalle tyypillisiä maisemia ovat Laatokan saaristo, vuonomaiset lahdet ja korkeat mäkimaat. Alue on ollut asuttua jo tuhansia vuosia seudun ilmaston ja hedelmällisen maaperän takia. Nimi Sortavala merkitsee sortavien eli kaskea kaatavien maata. Saaristossa ja Laatokan rannikon läheisyydessä on lukuisia linnavuoria, jotka todistavat alueen olleen rauhatonta.
Sijoittuminen
Sotien jälkeen Sortavalan maalaiskunnan asukkaat joutuivat jättämään asuinseutunsa ja lähtemään evakkoon. Maalaiskunnan väestöä sijoitettiin pääosin Keski-Suomeen seuraaviin kuntiin: Jyväskylän maalaiskunta, Kannonkoski, Kivijärvi, Konginkangas, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Säynätsalo, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekosken maalaiskunta ja Äänekoski.[3]
Kylät
Sortavalan maalaiskuntaan kuului kaikkiaan 66 kylää:
Airanne, Airinniemi-Riekkala, Airinniemi-Tuokslahti, Anjala, Haapalampi, Haavus, Hakala, Heikkurinsaari, Helylä, Hietainen, Hotinlahti, Hympölä, Ihaksela, Janaslahti, Jurkansaari, Kannas, Karmala, Kasinlahti, Kekrinlahti, Kellomaniemi, Kiimamäki, Kiislahti, Kuokkaniemi, Kymölä, Lahdenkylä, Lavijärvi, Leppäselkä, Liikola, Lohioja, Loplola, Melloinen, Myllykylä, Mäkisalo, Möntsölänsalmi, Nukuttalahti, Ojavoinen, Orjatlahti, Otsoinen, Parola, Pellotsalo, Pieni Rytty, Pieni Tulola, Pohjus, Poikelus, Purovaara, Putsinlahti, Rantue, Rautakangas, Rautalahti, Riekkala, Saarajärvi, Sinilä, Sipilänsalmi, Soukanranta, Suikasenlahti, Suuri Rytty, Suuri Tulola, Telkinniemi, Tokkarlahti, Tuhkala, Tukianmäki, Tuoksjärvi, Tuokslahti, Uijalanranta, Vakkolahti, Yhinlahti. [4]
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 33 koulupiiriin.[5]
Lähteet
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1940 (PDF) (sivut 2–3, taulukko 3. Suomesta Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitolle Moskovan rauhassa maalisk. 12 p:nä 1940 luovutettujen alueiden sekä vuokra-alueen pinta-ala) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Väestösuhteet vuonna 1939 (PDF) (Laskettu väkiluku seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain) Suomen virallinen tilasto VI: Väestötilastoa 93. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 22.4.2013.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Sortavalan maaseurakunta Hiski. 3.7.2007. Suomen sukututkimusseura. Viitattu 25.7.2010.
- ↑ Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 (PDF) (Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain.) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 2.11.2014.
Aiheesta muualla
- Sortavalan Pitäjäseura ry. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Sortavala-säätiön sivut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Luovutetun Karjalan linkit – Sortavalan maalaiskunta (Arkistoitu – Internet Archive)