Tässä artikkelissa perehdymme Šoorin kieli:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Šoorin kieli:llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut perustavanlaatuinen rooli useilla alueilla ja se on vaikuttanut miljoonien ihmisten elämään ympäri maailmaa. Näillä linjoilla selvitämme tärkeimmät Šoorin kieli:een liittyvät näkökohdat ja analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, kulttuuriin ja tieteeseen. Samoin tarkastelemme Šoorin kieli:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta.
| Šoori | |
|---|---|
| Oma nimi | шор тили |
| Tiedot | |
| Alue | Kemerovon alue (Venäjä) |
| Virallinen kieli | ei virallisen kielen asemaa |
| Puhujia | 6 200 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | kyrillinen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | turkkilaiset kielet |
| Kieliryhmä |
uiguurilais-oguusilainen ryhmä hakassilainen alaryhmä |
| ISO 639-3 | cjs |
Šoorin kieli[1] (šooriksi шор тили, šor tili) on Venäjällä Etelä-Siperiassa asuvien šoorien puhuma turkkilainen kieli.
Šoorien perinteistä asuinaluetta ovat Kuznetskin Alataun rinteet sekä Tomin ja sen sivujokien Kondoman ja Mras-Sun varret.[2] Hallinnollisesti seutu kuuluu Kemerovon alueen Taštagolin ja Novokuznetskin piireihin, Mežduretšenskin kaupunkipiirikuntaan sekä osittain Hakassiaan ja Altain tasavaltaan.[3]
Vuonna 1989 Venäjällä laskettiin olevan 15 700 šooria ja 10 000 šoorin kielen puhujaa.[4] Kansallisuudeltaan šooreista 57,5 % ilmoitti äidinkielekseen šoorin ja 40,9 % venäjän. Toisena kielenään venäjää puhui 53,6 %.[5]
Vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 14 000 šooria[6] ja 6 200 šoorin puhujaa.[7] 99,7 % šooreista osaa venäjää.[8] Alueellisesti he jakautuvat seuraavasti:
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 2 800 šoorin puhujaa[10].
Šoori kuuluu turkkilaisten kielten uiguurilais-oguusilaisen ryhmän hakassilaiseen alaryhmään. Sen lähimmät sukukielet ovat hakassi, tšulyminturkki ja altain pohjoismurteet. Šoorin kieltä ei tule sekoittaa hakassin kielen samannimiseen murteeseen.[11]
Kieli jakautuu kahteen murteeseen. Mras-Sun murre on lähempänä hakassia ja Kondoman murre altain pohjoismurteita. Šoorissa on paljon mongolilaisia ja venäläisiä lainasanoja.[12]
Ortodoksiset lähetyssaarnaajat loivat 1880-luvulla kyrilliseen kirjaimistoon perustuneen kirjakielen, jolla julkaistiin aapinen ja uskonnollista kirjallisuutta.[2] Vuonna 1926 perustettiin Vuoristo-Šorian kansallinen piiri, avattiin šoorinkielisiä kouluja ja julkaistiin sanomalehteä. Šooriksi ilmestyi myös alkuperäistä kaunokirjallisuutta. Kirjakielen pohjana oli Mras-Sun murre. Vuonna 1929 siirryttiin latinalaiseen aakkostoon, mutta vuonna 1938 palattiin kyrilliseen kirjaimistoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ғ, қ, ң, ӧ ja ӱ. Vuonna 1939 tapahtuneen kansallisen piirin lakkauttamisen jälkeen kirjakielen viljely loppui lähes kokonaan.[13]
Šoorin kirjaimisto
| А а | Б б | В в | Г г | Ғ ғ | Д д | Е е | Ё ё |
| Ж ж | З з | И и | Й й | К к | Қ қ | Л л | М м |
| Н н | Ң ң | О о | Ӧ ӧ | П п | Р р | С с | Т т |
| У у | Ӱ ӱ | Ф ф | Х х | Ц ц | Ч ч | Ш ш | Щ щ |
| Ъ ъ | Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я |
Kieltä alettiin elvyttää 1980-luvun lopussa. Nykyään šooriksi on julkaistu äidinkielen oppikirjoja ja sitä opetetaan kouluissa aineena. Vuonna 1989 kieltä alettiin opettaa Novokuznetskin kasvatustieteellisessä korkeakoulussa.[14]
Elvytystoimista huolimatta šooria voidaan pitää vakavasti uhanalaisena kielenä. Nykyään valtaosa sen puhujista asuu kaupungeissa täysin venäjänkielisessä ympäristössä. Äidinkielen arvostus on vähäistä ja venäjä on vaikuttanut voimakkaasti sen rakenteeseen.[15]