Abraham Pietarinpoika Brahe

Nykymaailmassa Abraham Pietarinpoika Brahe on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja kiinnostusta väestön keskuudessa. Abraham Pietarinpoika Brahe on ollut useiden vuosien ajan keskustelujen ja keskustelujen kohteena eri aloilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja syviä pohdiskeluja. Tämä suuntaus on herättänyt kiinnostuksen tutkijoissa, asiantuntijoissa, aktivisteissa ja yleensä kansalaisissa, jotka haluavat ymmärtää ja analysoida Abraham Pietarinpoika Brahe:een liittyviä eri näkökohtia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti tätä aihetta, joka on niin tärkeä nyky-yhteiskunnassa, ja käsittelemme sen alkuperää, kehitystä, vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Liity meihin tälle Abraham Pietarinpoika Brahe:n kiertueelle ja löydä sen merkitys jokapäiväisessä elämässämme.

Abraham Pietarinpoika Brahe (25. maaliskuuta 1569 – 16. maaliskuuta 1630)[1] oli ruotsalainen valtaneuvos ja kreivi. Hän oli valtaneuvos Pietari Brahe vanhemman poika ja Pietari Brahe nuoremman isä.[2] Alun perin Abraham Brahe oli Ruotsin valtataistelussa Sigismundin kannattaja, mutta siirtyi Kaarle-herttuan tukijaksi ja sai tämän luottamuksen osoituksena valtaneuvoksen arvon.[2]

Perhe

Abraham Barhe avioitui vuonna 1599 Elsa Gyllenstiernan (1577–1650) kanssa ja sai hänen kanssaan neljä aikuiseksi elänyttä lasta.

Lapset

  1. Ebba Abrahamintytär Brahe (1600–1638)
  2. Pietari Brahe (1602–1680)
  3. Margareta Brahe (1603–1667)
  4. Nils Brahe vanhempi (1604–1632)

Lähteet

  • Abraham Brahe 1569–1630 Skeel & Kannegaard Genealogy. Arkistoitu 21.10.2013. Viitattu 15.7.2011. (englanniksi)
  • Suomen kansallisbiografia 1 (Aaku-Browallius), s. 769–773. (Brahe, Per (1602–1680) Suomen kenraalikuvernööri,valtaneuvos, Turun akatemian kansleri) Helsinki: SKS, 2003. ISBN 951-746-442-8

Viitteet

  1. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive), Abraham Brahe 1569 – 1630
  2. ↑ a b Suomen kansallisbiografia 1 (Aaku-Browallius), SKS 2003, s. 769–77