Henrik Henrikinpoika Horn

Nykymaailmassa Henrik Henrikinpoika Horn on saavuttanut epätavallisen merkityksen yhteiskunnassa. Henrik Henrikinpoika Horn on osoittautunut kiinnostavaksi aiheeksi kaiken ikäisille ja -taustaisille ihmisille joko sen vaikutuksensa vuoksi talouteen, populaarikulttuuriin tai tieteenalalle. Kautta historian Henrik Henrikinpoika Horn on ollut ratkaisevassa roolissa ihmiskunnan evoluutiossa ja se on merkinnyt merkittäviä virstanpylväitä, jotka ovat muokanneet sivilisaation kulkua. Tässä artikkelissa tutkimme Henrik Henrikinpoika Horn:n eri puolia ja sen vaikutuksia eri alueilla, analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa ja ennustamme sen vaikutusta tulevaisuudessa.

Henrik Henrikinpoika Horn

Henrik Henrikinpoika Horn (ruots. Henrik Henriksson Horn) (22. toukokuuta 1618 Tukholma – 22. helmikuuta 1693 Stade, Saksa) oli Ruotsin sotamarsalkka, hallintomies ja valtaneuvos. Hän oli Henrik Kaarlenpoika Hornin poika.

Hornista tuli henkivartiokaartin vänrikki 1634 ja Kuurinmaan rykmentin eversti 1643. Vapaaherran arvon hän sai 1651. Vuonna 1654 hänet ylennettiin ratsuväen kenraalimajuriksi. Hän kunnostautui Pohjan sodassa Kaarle X Kustaan Puolan sotaretkellä ja osallistui Varsovan taisteluun 1656. Hänestä tuli sotamarsalkka 1665 ja vuonna 1666 hänet nimitettiin Bremen-Verdenin kenraalikuvernööriksi.

Horn nimitettiin vuonna 1674 Suomen kenraalikuvernööriksi, mutta hän ei koskaan astunut virkaan, koska halusi mieluummin palvella sotilaana. Hän johti Ranskan-Hollannin sodan aluksi Bremen-Verdenin puolustusta, mutta joutui luovuttamaan Staden 1676 viholliselle ja palaamaan Ruotsiin. 1677 hänestä tuli Ruotsin laivaston ylipäällikkö ja hän johti Ruotsin laivastoa 1. heinäkuuta käydyssä meritaistelussa, joka päättyi tanskalaisten voittoon. Sodan jälkeen, vuonna 1680 hän palasi Bremen-Verdenin kenraalikuvernööriksi.

Lähteet