Carl Gustaf Dücker

Nykymaailmassa Carl Gustaf Dücker on ottanut tärkeän roolin _var2-alueella. Sen vaikutukset ja vaikutukset ylittävät sen, mitä voimme kuvitella, vaikuttaen _var3:een ja synnyttäen merkittävän vaikutuksen _var4:ään. Tässä artikkelissa tutkimme tarkasti Carl Gustaf Dücker:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa, analysoimme sen eri puolia ja kuinka se on muuttanut tapaa _var5. Vuodesta _var6 - _var7 Carl Gustaf Dücker on ollut jatkuvan kiinnostuksen kohteena, eikä sen relevanssi osoita vähenemisen merkkejä.

Carl Gustaf Dücker, Martin Bernigerothin kuparikaiverros 1700-luvun alkupuolelta.

Carl Gustaf Dücker (1663–1732) oli ruotsalainen valtaneuvos, sotamarsalkka ja kreivi.

Suuren Pohjan sodan aikana maaliskuussa 1710 Ruotsin puolustusneuvosto nimitti kenraalimajuri Dückerin Uudenmaan ratsuväen päälliköksi. Puolustusneuvoston tarkoituksena oli tehdä Dückeristä Suomen puolustuksesta vastanneen Georg Lybeckerin lähin apulainen. Dücker kuitenkin kieltäytyi tehtävästä, kun kuuli, että Suomen joukoilta oli rahat lopussa ja muutenkin huoltovaikeuksia. Dückerin sijaan tehtävän sai huhtikuussa 1710 Hans Henrik von Liewen.[1]

Dücker osallistui Kaarle XII:n ja Stenbockin sotaretkiin, mutta kuninkaan kuoltua hän vaati yksinvallan poistamista. Hän oli holsteinilaisen puolueen johtohenkilöitä. Puolue kannatti Kaarle XII:n seuraajaksi kuninkaan sisarenpoikaa Holstein-Gottorpin herttuaa Kaarle Fredrikiä, mutta kun herttua avioitui Venäjän tsaarin Pietari Suuren tyttären Annan kanssa, puolueen riippuvuus Venäjästä lisääntyi ja sen kannatus Ruotsissa väheni.

Lähteet

  1. ↑ Kujala, Antti: Miekka ei laske leikkiä, s. 257. (Suomi suuressa Pohjan sodassa 1700–1714) Helsinki: SKS, 2001. ISBN 951-746-218-2