Tämä artikkeli käsittelee aihetta Mattias Gregersson (Lillie), joka edustaa kiinnostavaa ja merkityksellistä kohtaa nykyään. Mattias Gregersson (Lillie) on aihe, joka on herättänyt kiinnostuksen monissa, koska sillä on tärkeitä vaikutuksia jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Seuraavien linjojen mukaisesti Mattias Gregersson (Lillie) analysoidaan eri näkökulmista, jotta saadaan kattava ja täydellinen näkemys tästä aiheesta. Mattias Gregersson (Lillie) on alkuperästään yhteiskunnalliseen vaikutukseensa asti aihe, joka herättää suurta keskustelua ja kiinnostusta, minkä vuoksi on välttämätöntä syventyä sen tutkimukseen ymmärtääkseen sen laajuuden ja merkityksen nykymaailmassa.
Mattias Gregersson (Lillie) | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Kuollut | 1520 |
Ammatti | piispa |
Muut tiedot | |
Aktiivisena | 1501–1520 |
|
Mattias Gregersson (kuoli 1520) oli ruotsalainen katolisen kirkon pappi, virkamies ja Strängnäsin hiippakunnan piispa vuosina 1501–1520. Mattias mestattiin Tukholman verilöylyssä vuonna 1520.
Mattias Gregerssonin isä oli Gregers Matsson (Lillie). Mattias oli valtaneuvos ja Västmanlannin ja Dalarnan laamanni vuosina 1478–1488. Hänet nimettiin Strängnäsin piispaksi vuonna 1501. Hän työskenteli myös valtionhoitaja Sten Sture nuoremman kanslerina vuodesta 1513 kuolemaansa 1520 asti.
Piispa Mattias Gregersson osallistui Uppsalan arkkipiispa Jakob Ulfssonin kanssa piispa Hemmingin autuaaksijulistamisjuhlaan Turussa vuonna 1514.[1] Hän oli myös mukana, kun Hemmingin käsivarren reliikki sijoitettiin Tukholman kaupunginkirkkoon 12. heinäkuuta samana vuonna.[2] Piispa Mattias oli yksi Almarestäketin piispanlinnan purkamismääräyksen allekirjoittajista 23. marraskuuta 1517. Hän oli myös ensimmäinen, joka mestattiin Tukholman verilöylyssä vuonna 1520.
![]() |
Edeltäjä: Kort Rogge |
Strängnäsin piispa 1513–1520 |
Seuraaja: Jens Andersen Beldenak |