Albert Heikel

Tässä artikkelissa tutkimme Albert Heikel:n aihetta perusteellisesti, analysoimme sen alkuperää, vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan ja mahdollisia tulevaisuudennäkymiä. Albert Heikel on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle, sillä se kattaa näkökohtia historiasta teknologiaan, kulttuuriin ja vaikutuksiin ihmisten jokapäiväiseen elämään. Pyrimme koko artikkelin ajan tarjoamaan täydellisen ja yksityiskohtaisen näkemyksen Albert Heikel:stä, tavoitteena rikastuttaa lukijoidemme tietoja ja luoda tilaa pohdiskelulle tästä kiehtovasta aiheesta.

Albert Heikel (24. joulukuuta 1812 Oulu – 14. maaliskuuta 1880 Ylitornio)[1] oli suomalainen kirjastonhoitaja, opettaja, rehtori, pappi ja valtiopäivämies.

Henkilöhistoria

Heikelin vanhemmat olivat kihlakunnantuomari Henrik Jakob Heikel ja Anna Margareta Laurin ja puoliso vuodesta 1842 Albertina Kristina Levón (k. 1887). Heikel tuli ylioppilaaksi 1830, valmistui filosofian kandidaatiksi 1836 ja vihittiin papiksi 1838. Rovastin arvon hän sai 1864. Heikel oli Pohjalaisen Osakunnan kirjastonhoitaja vuoteen 1839 ja ylimääräinen kirjaston amanuenssi 1836–1838, Turun triviaalikoulun vt. alempi kollega 1839 ja Pietarsaaren pedagogion vt. rehtori 1840. Pietarsaaren ala-alkeiskoulun rehtoriksi Heikel tuli 1842 ja Oulun yläalkeiskoulun konrehtoriksi 1845. Hän oli Ylitornion kirkkoherra vuodesta 1849 ja tämän ohella Tornion ala-alkeiskoulun tarkastaja vuodesta 1858. Lapinmaan rovastikunnan vt. lääninrovastina Heikel toimi 1872–1875. Hän oli pappissäädyssä valtiopäiväedustaja 1863.[1][2]

Kirkkoherra Karl Abiel Heikel oli Albert Heikelin poika.[3] Pappi, opettaja valtiopäivämies Henrik Heikel oli puolestaan hänen veljensä.[4]

Julkaisuja

  • Wielä muutama sana hengellisistä liikunnoista Lapissa ja Pohjanmaalla, 1874

Lähteet

  1. ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Albert Heikel. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 17.12.2020)
  2. ↑ Suomen papisto: Heikel, Albert Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. (Viitattu 17.12.2020)
  3. ↑ Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899: Karl Abiel Heikel (Viitattu 17.12.2020)
  4. ↑ Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Henrik Heikel. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 17.12.2020)