Carl Gustaf Ottelin

Maailma on täynnä upeita ja yllättäviä asioita, jotka ympäröivät meitä joka päivä. Luonnon uskomattomasta kauneudesta ihmismielen syvyyteen Carl Gustaf Ottelin on ollut kiehtovan ja tutkimuksen kohteena vuosisatojen ajan. Olipa kyseessä sitten historiassa tunnettu nimi, ajankohtainen aihe tai tärkeä päivämäärä, Carl Gustaf Ottelin vaikuttaa merkittävästi elämäämme tavalla tai toisella. Tässä artikkelissa tutkimme lisää Carl Gustaf Ottelin:tä ja löydämme sen merkityksen nykymaailmassa.

Carl Gustaf Ottelin
Carl Gustaf Ottelin.
Carl Gustaf Ottelin.
Porvoon piispa
1838–1864
Edeltäjä Johan Molander
Seuraaja Frans Ludvig Schauman
Henkilötiedot
Syntynyt1. toukokuuta 1792
Elimäki
Kuollut18. lokakuuta 1864 (72 vuotta)
Porvoo
Kansalaisuus Suomen suuriruhtinaskunta
Ammatti piispa
Arvonimi
  • P. Vladimirin R 3 (1839)
  • Rovasti (1828)
  • Teologian tohtori (1831)
Vanhemmat Adam Ottelin
Johanna Ingman
Puoliso Johanna Fredrika Wallenstierna ( 1819)
Muut tiedot
Koulutus Filosofian maisteri (1815)
Pappisvihkimys (1822)
Uskonto kristinusko
Tunnustuskunta luterilaisuus

Carl Gustaf Ottelin (1. toukokuuta 1792 Elimäki – 18. lokakuuta 1864 Porvoo) oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies, joka toimi Porvoon piispana.[1][2][3]

Ottelinin vanhemmat olivat komissiomaanmittari Adam Ottelin ja Johanna Ingman. Hän opiskeli ensin Turussa ja oli sitten vuonna 1812 Venäjällä kieltä oppimassa Eric Gustaf Ehrströmin kanssa. He julkaisivat 1814 venäjän kieliopin. Ottelin valmistui samana vuonna filosofian kandidaatiksi. 1816 hän julkaisi dosentinväitöskirjaksi tarkoitetun teoksen De fide religiosa, jonka Anders Johan Lagus kuitenkin hylkäsi. Ottelin toimi Porvoon lukion lehtorina 1816–1831 ja opetti venäjää ja matematiikkaa. Papiksi hänet vihittiin 1822, ja teologian tohtorin arvon hän sai 1830. Oltuaan Viipurin kirkkoherrana hänet nimitettiin Porvoon piispaksi 1838. Tämä tapahtui laittomasti, koska hän oli vasta neljännellä vaalisijalla. Piispana Ottelin oli kuitenkin tarmokas, ja hän paneutui muun muassa kouluolojen kehittämiseen. Hän osoitti myös ymmärrystä uskonnollisia herätysliikkeitä kohtaan.[1][2][3]

Ottelin oli pappissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1863. Hänen puolisonsa vuodesta 1819 oli Johanna Frederika Wallenstjerna (k. 1862).[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Karl Gustaf Ottelin. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 22.12.2020
  2. ↑ a b Ottelin, Karl Gustaf Suomen papisto 1800–1920-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. Viitattu 22.12.2020
  3. ↑ a b Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 564. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.

Aiheesta muualla