Claes Gustaf Beyrath

Nykyään Claes Gustaf Beyrath on aihe, joka on saanut suuren merkityksen nyky-yhteiskunnassa. Jo usean vuoden ajan Claes Gustaf Beyrath on ollut keskustelun ja pohdinnan lähde eri aloilla, olipa kyse sitten politiikasta, kulttuurista, taloudesta tai tekniikasta. Claes Gustaf Beyrath on herättänyt kiinnostuksen asiantuntijoissa ja tutkijoissa sekä tavallisissa ihmisissä, jotka haluavat ymmärtää enemmän tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Claes Gustaf Beyrath:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia sekä analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä nykyään.

Claes Gustaf Beyrath (17. toukokuuta 1812 Iisalmi – 27. marraskuuta 1873 Puumala)[1] oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies.

Beyrathin vanhemmat olivat kappalainen Johan Erik Birath, myöhemmin Beyrath, ja Helena Katarina Wialén ja puoliso vuodesta 1849 Amanda Karolina Ehrström (k. 1881). Beyrath tuli ylioppilaaksi 1829 ja vihittiin papiksi 1836, varapastorin arvon hän sai 1853. Beyrath toimi pappina Leppävirralla, Heinävedellä, Laukaassa, Jämsässä ja Kronstadtissa. Johanneksen kappalainen hänestä tuli 1850 ja Jääsken 1855. Beyrath toimi Helsingin virolaislättiläisen sotilasseurakunnan saarnaajana vuodesta 1865 ja Puumalan kappalaisena vuodesta 1870. Hän oli pappissäädyssä valtiopäiväedustaja 1863.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Claes Gustaf Beyrath. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 17.12.2020)