Frans Arvid Snellman

Nykymaailmassa Frans Arvid Snellman on edelleen ajankohtainen aihe, joka herättää kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Tekniikan ja globalisaation myötä Frans Arvid Snellman on ottanut perustavanlaatuisen roolin ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Frans Arvid Snellman on noussut toistuvaksi keskustelunaiheeksi eri alueilla sen vaikutuksista talouteen ja vaikutuksestaan ​​ihmissuhteisiin. Kautta historian Frans Arvid Snellman on kehittynyt ja sopeutunut poliittisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin muutoksiin, mikä on synnyttänyt monenlaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme Frans Arvid Snellman:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.

Frans Arvid Snellman (31. elokuuta 1818 Turku – 17. maaliskuuta 1873 Helsinki)[1] oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies.

Snellmanin vanhemmat olivat kirkkoherra, professori Henrik Snellman ja Anna Katarina Gottschick ja puoliso vuodesta 1850 Anna Lovisa Adelie af Klercker (k. 1904). Snellman tuli ylioppilaaksi 1835 ja vihittiin papiksi 1843, varapastorin arvon hän sai 1852. Snellman toimi ensin apulaispappina Helsingissä, Helsingin 2. kappalainen hänestä tuli 1856 ja Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan kirkkoherra 1868. Hän oli pappissäädyssä edustaja valtiopäivillä 1863, 1867 ja 1872.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Frans Arvid Snellman. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 12.12.2020)
Suomen pappissäädyn valtiopäivämiehet