Bountynmerimetso

Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Bountynmerimetso, joka on noussut ajankohtaiseksi viime vuosina, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Bountynmerimetso:sta lähtien siitä on keskusteltu ja analysoitu eri aloilla, mukaan lukien politiikka, taloustiede, tiede ja populaarikulttuuri. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Bountynmerimetso:een sekä sen vaikutukseen nykymaailmaan. Lisäksi perehdymme Bountynmerimetso:n mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin ja mahdollisiin ratkaisuihin, joita on ehdotettu sen aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Valmistaudu sukeltamaan Bountynmerimetso:n syvälliseen ja täydelliseen analyysiin!

Bountynmerimetso
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Suliformes
Heimo: Merimetsot Phalacrocoracidae
Suku: Merimetsot Phalacrocorax
Laji: ranfurlyi
Kaksiosainen nimi

Phalacrocorax ranfurlyi
Ogilvie-Grant, 1901

Katso myös

  Bountynmerimetso Wikispeciesissä
  Bountynmerimetso Commonsissa

Bountynmerimetso (Phalacrocorax ranfurlyi) on Uuden-Seelannin kotoperäinen merimetso. Se elää ainoastaan Bountysaarilla Uuden-Seelannin kaakkoispuolella. William Robert Ogilvie-Grant kuvaili lajin holotyypin Bountysaarilta vuonna 1901.[2]

Bountynmerimetso kasvaa noin 71 cm pitkäksi. Se on kaksivärinen; päästään, selästään ja siivistään musta ja rinnastaan ja vatsastaan valkoinen. Lintu elää kallioisilla rannoilla. Bountynmerimetso syö enimmäkseen kaloja, mutta myös pääjalkaisia ja äyriäisiä.[3][4]

Lähteet

  1. ↑ BirdLife International: Phalacrocorax ranfurlyi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.5.2014. (englanniksi)
  2. ↑ The Internet Bird Collection (englanniksi)
  3. ↑ Bounty Islands Shag Leucocarbo ranfurlyi BirdLife International. Viitattu 6.12.2023. (englanniksi)
  4. ↑ J. Bryan Nelson: Pelicans, Cormorants, and their Relatives, s. 486-487. Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-857727-3 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 6.12.2023. (englanniksi)