Tässä artikkelissa aiomme tutkia perusteellisesti Demokraatit 66:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen perehdymme eri näkökohtiin, jotka muodostavat tämän erittäin tärkeän aiheen. Analysoimme sen merkitystä yhteiskunnassa ja miten se on kehittynyt vuosien varrella. Lisäksi tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä Demokraatit 66:stä, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys. Epäilemättä Demokraatit 66 on aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, joten toivomme, että tämä artikkeli kiinnostaa suuresti ja on hyödyllinen kaikille lukijoille.
Demokraatit 66 | |
---|---|
Democraten 66 | |
Perustettu | 14. lokakuuta 1966 |
Puheenjohtaja | Sigrid Kaag |
Ideologia | |
Poliittinen kirjo | keskusta[2] |
Äänenkannattaja | Democraat[3] |
Värit | vihreä |
Edustajainhuone[4] |
9 / 150 |
Senaatti[5] |
5 / 75 |
Euroopan parlamentti[6] |
1 / 29 |
Kansainväliset jäsenyydet |
– Liberal International[7] – Euroopan liberaalidemokraattinen puolue[7] – Renew Europe[8] |
Nuorisojärjestö | Jonge Democraten |
Kotisivu |
d66 |
Osa artikkelisarjaa |
Sosiaaliliberalismi |
---|
![]() |
Demokraatit 66 (holl. Democraten 66, lyh. D66) on alankomaalainen sosiaaliliberaali puolue. Perinteisesti se on ollut lähellä keskustaa taloudellisissa kysymyksissä ja hyvin vapaamielinen arvokysymyksissä.
Demokraatit 66 syntyi nuorten intellektuellien ryhmittymänä toimittaja Hans van Mierlon johtamana. Numero 66 tulee puolueen perustamisvuodesta 1966. Aluksi se vastusti yhteiskunnan ns. ”pilarisoitumista” ja tämän pysäyttämiseksi ajoi maahan poliittista uudistusta. Alun perin puolueen ihanteena oli yhdysvaltalainen presidenttijohtoinen järjestelmä yhdistettynä enemmistövaalitapaan. Demokraatit 66 tukee yhä uudistusta, jossa yhdistyisivät vaalitavan uudistaminen ja suoran demokratian käyttäminen.[9]
Alexander Pechtold valittiin puoluejohtajaksi vuonna 2006. Hän erosi lokakuussa 2018 ja jätti myös paikkansa edustajainhuoneessa.[10]
Alankomaiden poliittisessa kentässä Demokraatit 66 on ollut selvästi maan sekulaarein ja myös EU-myönteisin puolue.[9] Se kannattaa EU:n kehittämistä liittovaltioksi.[11]
Puolue antaa varovaisen kannatuksensa kuningashuoneelle, mutta korostaa avoimuuden ja vaatimattomuuden tärkeyttä sen rahoituksessa. Puolue myös ehdottaa kuningasta tuloverovelvolliseksi.[12] .
Alankomaiden tulisi puolueen mukaan siirtyä yksikamariseen parlamenttiin, mikä tarkoittaisi senaatin (holl. Eerste Kamer) lakkauttamista.[13]
Ilmastonmuutoksen torjunnassa puolue pitää päästökauppaa hyvänä keinona, vaikkakin päästöjen hintaa voitaisiin vielä korottaa. Tässä korostetaan yhteistä EU-tason ratkaisua.[14] .
Parlamenttivaaleissa maaliskuussa 2017 puolue saavutti 12,2 %:n kannatuksen ja sai 19 paikkaa parantaen tulostaan edellisistä vaaleista.[15] Vaalit voittanut VVD aloitti hallitusneuvottelut, jotka saatiin päätökseen lokakuussa 2017. Uuden hallituksen muodostivat VVD, kristillisdemokraattinen puolue, D66 ja kristillinen unioni.[16] Demokraatit sai hallituksessa kuusi ministeriä.[17]