Nykymaailmassa Edvard Setälä:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yhteiskunnalle. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Edvard Setälä on vaikuttanut merkittävästi elämäämme. Ymmärtääksemme tätä ilmiötä paremmin ja tarjotaksemme laajan ja yksityiskohtaisen näkemyksen tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Edvard Setälä:een liittyviä näkökohtia. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nykyhetkeen, mukaan lukien sen tulevaisuuden vaikutukset, syvennymme kattavaan analyysiin, joka pyrkii valaisemaan tätä erittäin tärkeää aihetta. Tutkimalla asiaankuuluvia tutkimuksia, mielipiteitä ja tietoja, toivomme tarjoavamme kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Edvard Setälä:stä, josta lukijamme voivat pitää hyödyllistä ja valaisevaa.
Edvard Setälä | |
---|---|
![]() Edvard Setälä vuonna 1934. |
|
Kansanedustaja | |
1.5.1924–31.8.1936
|
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Vaasan itäinen |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 28. helmikuuta 1874 Ruovesi |
Kuollut | 6. lokakuuta 1948 (74 vuotta) Virrat |
Ammatti | pienviljelijä |
|
Teofiilus Edvard Setälä (28. helmikuuta 1874 Ruovesi – 6. lokakuuta 1948 Virrat) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1924–1936.[1]
Ruoveden Pohjaslahden Monoskylässä syntyneen Edvard Setälän vanhemmat olivat mäkitupalainen Johannes Setälä (1852-1915) ja Anna Mononen (1855-1925). Setälä kävi kiertokoulua ja siirtyi 11-vuotiaana työelämään metsätyömaan kirjuriksi. Pihlajaveden, Uurasjärven ja Näsijärven ympäristön työmailla kierreltyään Setälä lähti merille vuonna 1895. Vuosissadan vaihteessa Setälä lähti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin, jossa hän työskenteli muun muassa rakennuksilla. Vuonna 1915 Setalä palasi kotimaahan ja raivasi itselleen Metsämäen palstatilan Virtojen Hauhuuseen.[1][2][3]
Setälä liittyi Hauhuun työväenyhdistykseen vuonna 1917. Sisällissodan käynnistyttyä hänet pidätettiin helmikuun alussa ja toimitettiin Vaasan vankileirille. Setälän väitettiin kuuluneen paikallisen punakaartin perustajiin ja nokkamiehiin, jonka ohellä häntä syytettiin kiihotuksesta. Virtojen suojeluskunnan päällikkö Carl von Numers piti Setälää pitäjän "pahimpana punikkina", joka oli "erittäin vaarallinen ja epäjärjestystä aiheuttava henkilö". Valtiorikosoikeus hylkäsi syytteet ja Setälä vapautui elokuussa 1918.[4]
Setälä valittiin eduskuntaan vuonna 1924. Pienviljelijäin Liiton liittovaltuustoon kuulunut Setälä ajoi kansanedustajana erityisesti pienviljelijöiden etuja.[5] 1930-luvulla hän vaikutti olennaisesti Haapamäki–Pori-radan linjaamiseen Virtojen kautta.[6] Setälä lobbasi asiaa niin innokkaasti, että eduskuntatalon käytävillä siitä puhuttiin yleisesti "Setälän ratana".[2] Hän oli myös presidentin valitsijamies 1925 ja 1931, ja toimi pitkään Virtain kunnanvaltuuston puheenjohtajana.[1]
Edvard Setälän puoliso oli ruoveteläinen Henriika Taipale (s. 1878), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1901. Perheessä oli yksi tytär.[1]
{Commonscat-rivi}}