Pietari Salmenoja

Nykymaailmassa Pietari Salmenoja on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta ja taloudesta kulttuuriin ja ihmissuhteisiin Pietari Salmenoja:stä on tullut keskeinen elementti, joka määrittää sävyn monille päätöksille ja toimille. Ajan myötä siitä on tullut tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön kiinnostava kohde, joka on synnyttänyt keskusteluja, keskusteluja ja syvällisiä analyyseja, joissa pyritään ymmärtämään sen vaikutus ja laajuus. Tässä mielessä on olennaista käsitellä kattavasti ja yksityiskohtaisesti kaikkea, mitä Pietari Salmenoja sisältää, jotta saadaan selkeämpi ja täydellisempi näkemys sen vaikutuksesta nykyiseen yhteiskuntaan.

Jonne (Johan) Pietari Salmenoja (sukunimi vuoteen 1907 Palin; 7. kesäkuuta 1893 Tammela – 31. toukokuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen osuustoimintamies ja Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja. Hän oli sosiaalidemokraattinen kansanedustaja ja ministeri 1930-luvulla.

Henkilöhistoria ja poliittinen ura

Salmenojan vanhemmat olivat työnjohtaja Joose Palin ja Eva Kristina Hermanintytär. Hänen puolisonsa oli Martta Wilhelmiina Virtanen, kaupunginjohtaja Eero Salmenoja oli heidän poikansa[1]. Pietari Salmenoja kävi kansakoulun ja suoritti kauppakoulun 1916. Hän toimi myyjänä Tammi-Kauppa Oy:ssä, Työväen osuuskaupassa ja osuuskauppa Mäki-Matissa vuosina 1909–1917. Salmenoja oli johtaja Muuramen osuuskaupassa 1917–1919, osuuskauppa Mäki-Matissa 1919–1926 ja Kyminlaakson osuusliikkeen Kotkassa 1926–1933. Tämän jälkeen hän oli Kulutusosuuskuntien Keskusliiton KK:n neuvontaosaston tarkastaja 1933–1940, Hyvinkään kauppalanjohtaja 1940–1942, KK:n asunto-osaston hoitaja 1945–1947 ja KK:n neuvontaosaston hoitaja 1947. Viimeksi hän toimi Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtajana 1948–1960.

Salmenoja oli SDP:n kansanedustajana Viipurin läänin läntisestä vaalipiiristä 1933–1944. Hän toimi eduskunnan pankkivaliokunnan puheenjohtajana 1937–1939 ja valtionvarainvaliokunnan puheenjohtajana 1939–1940 ja 1944. Salmenoja oli II kulkulaitosten ja yleisten töiden ministerinä Cajanderin III hallituksessa 1939. Hän oli presidentin valitsijamiehenä vuosien 1925, 1937, 1940 ja 1943 presidentinvaaleissa. Kunnallispolitiikassa hän oli mukana Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Kotkan kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Julkaisuja

  • Puhe (kirj. V. J. K. = V. J. Kostiainen) ja runo (kirj. P. S. = Pietari Salmenoja) työväen urheilupäivää varten 19. VI. 1921. Helsinki 1921
  • Juhlaruno työväen 2:n laulu-, soitto- ja urheilujuhlaan Helsingissä kesäkuun 8-10 päivinä 1923. Helsinki 1923
  • Varjossa vaeltajat. K.-S. työv. kirjapaino-osuuskunta, Jyväskylä 1923
  • KKn aapiskirja pienokaisille : Suomen lapsille iloksi ; tekstin ilmoituksiin runoillut Pietari Salmenoja ; kuvat ja klisheet tehnyt Ola Fogelberg. Kulutusosuuskuntien Keskusliitto, Helsinki 1924
  • Oman orren alla : Myllykosken työväentalon vihkiäisiin joulukuun 5 päivänä 1926. Kotka 1926
  • Osuuskauppa Mäki-Matti r.l. vv. 1906-26. Osuuskauppa Mäki-Matti, Jyväskylä 1926
  • Puhe ja runo työväen urheilupäivänä v. 1926 ; kirj. E. A. P-i ja Pietari Salmenoja. Helsinki 1926
  • Yhteishengelle. Hämeen sos.-dem. piiritoimikunta, Hämeenlinna 1929
  • Kyminlaakson osuusliike r. l. vuosina 1905-1930. Kyminlaakson osuusliike, Kotka 1930
  • Heinäkuun aamu : Pienviljelijäpäivän ohjelmisto 1935. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1935
  • Kärsimys - voitto! : puhekuoroille. Sos.-dem. työläisnuorisoliitto, Helsinki 1936
  • Maan rakkaus : pienviljelijäinpäivän ohjelmisto 1936. Pienviljelijäin liitto, Helsinki 1936
  • Liikkeenhoitajan työohjelma. KK:n ohjekirjasia n:o 45. Helsinki 1937
  • Viivanveto. Sos.dem. puoluetoimisto, Helsinki 1945

Lähteet

Viitteet

Sosialidemokraattien kansanedustajat