Freben rukoushuone

Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Freben rukoushuone, joka on ollut mielenkiintoisen ja analyysin kohteena useilla tutkimusalueilla. Freben rukoushuone on herättänyt tutkijoiden, tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion, koska se on merkityksellinen eri yhteyksissä. Tämän artikkelin aikana tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Freben rukoushuone:een, analysoimalla sen vaikutuksia, kehitystä ja mahdollisia vaikutuksia nykyiseen yhteiskuntaan. Samoin tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä Freben rukoushuone:stä, jotta voimme tarjota kattavan ja rikastuttavan näkemyksen tästä aiheesta. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan Freben rukoushuone:tä ja myötävaikuttamaan tämän monialaisia ​​ihmisiä ja kiinnostuksen kohteita koskevan aiheen ymmärtämiseen ja keskusteluun.

Freben rukoushuone
Freben rukoushuone huhtikuussa 2014.
Freben rukoushuone huhtikuussa 2014.
Sijainti Fredrikinkatu 61B
00100 Helsinki
Seurakunta Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusheräys
Etelä-Suomen Rauhan Sana
Rakentamisvuosi 1958
Suunnittelija Rauno Raunio, Leena ja Kalle Niukkanen
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Fredrikinkadun ensimmäinen lestadiolainen rukoushuone.

Freben rukoushuone (ruots. Frebe bönehus) on Helsingin Kampissa sijaitseva rukoushuone. Rukoushuoneella toimivat pääkaupunkiseudun uusheräystä edustavat lestadiolaiset sekä kaksikielisesti rauhansanalaislestadiolaisuutta edustava Etelä-Suomen Rauhan Sana kattojärjestöinään Lähetysyhdistys Rauhan Sana ja Laestadianernas Fridsföreningars Förbund.[1]

Historia

Ensimmäinen rukoushuone

Fredrikinkadun ensimmäinen rukoushuone vihittiin käyttöön vuonna 1886. Tuolloin Helsingissä oli lestadiolaisia 400-500. Rukoushuone oli talkoovoimin rakennettu ja pystytetty J. W. Nymanin vuokraamalle tontille. Myöhemmin kiinteistö siirtyi kokonaan Helsingin rauhanyhdistyksen omistukseen.[2][3]

1950-luvulla seurahuoneen käyttöä vuoroteltiin vanhoillisten ja uusheränneiden välillä. Vuonna 1950 yhdistys alkoi suunnitella seurakuntasalin suurentamista. Vanha seurahuone purettiin vuonna 1957.[2]

Fredrikinkadun toimistotalo

Rauhanyhdistys myi tontin Karjanlahti-yhtiölle, joka rakensi paikalle toimistotalon. Rauhanyhdistys ja Lestadiolainen lähetysyhdistys ostivat uudisrakennuksesta kaksi seurahuonetta sekä talonmiesten osakkeet. Myöhemmin rauhanyhdistys osti myös liiketilan rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta. Helsingin rauhanyhdistys siirsi säännöllisen toimintansa Oulunkylään 1984.[2]

Fredrikinkadun toimitiloissa on edelleen seurakuntasali alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Pääasiallinen käyttäjä on Pääkaupunkiseudun Lestadiolainen Uusherätys-yhdistys.[2]

Katso myös

Lähteet

  • Lohi, Seppo: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 217–232. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X

Viitteet

  1. ↑ Info Frebe. Viitattu 28.10.2023.
  2. ↑ a b c d Fredrikinkatu 61 Kun Helsinkiin rakennettiin city: keskustan vuosina 1945–1990 valmistuneet liikerakennukset. 2014. Viitattu 28.10.2023.
  3. ↑ Lohi 1997, s. 478–489

Aiheesta muualla