Helsingin rauhanyhdistys

Nykyään Helsingin rauhanyhdistys:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassa. Ajan myötä se on herättänyt yhä enemmän huomiota asiantuntijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Ilmiö on herättänyt laajaa keskustelua eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Helsingin rauhanyhdistys:llä on osoittautunut merkittävä vaikutus ihmisten elämään, ja sen vaikutus laajenee edelleen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Helsingin rauhanyhdistys:n merkitystä ja keskustelemme sen vaikutuksista eri yhteyksissä.

Helsingin rauhanyhdistys
Helsingin rauhanyhdistys heinäkuussa 2024.
Helsingin rauhanyhdistys heinäkuussa 2024.
Sijainti Myrskyläntie 22
00650 Helsinki
Seurakunta Helsingin rauhanyhdistys ry (SRK)
Rakentamisvuosi 1984
Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta[1]
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Helsingin rauhanyhdistyksen tunnus.

Helsingin rauhanyhdistys on Helsingin Oulunkylässä sijaitseva rukoushuone ja toimintatalo. Se edustaa vanhoillislestadiolaista herätysliikettä, jonka kattojärjestö on Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys.[2] Helsingin Rauhanyhdistyksen toimitalolla lapset, varhaisnuoret, varttuneemmat, perheet ja eläkeläiset kohtaavat viikoittain yhteisissä seuroissa.[3] Rauhanyhdistys on rekisteröity ensimmäisenä Suomessa 2. heinäkuuta 1888. Toimintaan osallistuu säännöllisesti noin 1 500 seuravierasta.[4]

Vuonna 2011 Helsingin rauhanyhdistykseen kuului 994 jäsentä. Helsingin rauhanyhdistys on jäsenmäärältään Suomen toiseksi suurin rauhanyhdistys Oulun rauhanyhdistyksen jälkeen.[5]

Toiminta

Helsingin rauhanyhdistyksellä järjestetään seuroja kolme kertaa viikossa. Lisäksi yhdistys järjestää seuroja kodeissa, seurakunnan tiloissa sekä hoitolaitoksissa. Rauhanyhdistys järjestää myös lapsi- ja nuorisotyötä, perheiden iltapäivä-toimintaa, naisten ja miesten iltoja, torstaikerhoja sekä varainkeruutoimintaa.[4]

Suviseurat

Helsingin Rauhanyhdistys on järjestänyt suviseurat vuosina 1910, 1959 ja 1988. Vuoden 1910 vuosikokousseurat pidettiin Helsingin ydinkeskustan kirkoissa ja seuratuvalla, vuoden 1959 suviseurat Messuhallissa eli nykyisessä Töölön kisahallissa. Vuoden 1988 suviseurat pidettiin Nummelan lentokentällä noin 40 kilometrin päässä Helsingistä.[6]

Historia

Varhaisimmat kertomukset lestadiolaisuudesta Helsingissä ulottuvat vuoteen 1866, jolloin torniolainen saarnamies liikkui kaupungissa. Varsinainen lestadiolaistoiminta käynnistyi vaasalaisen maalari Gustaf Adolf Sundströmin saapuessa Helsinkiin 1872. Yhdessä Sundströmin kanssa evankeliumia levitti myös Johan Vilhelm Nyman.[7]

Pääasiallisia kokoontumispaikkoja olivat lestadiolaisten Wilkmanien ja Sundströmien kodit. Tilaisuuksia pidettiin kymmenissä paikoissa, kunnes ensimmäinen vakituinen rukoushuone vuokrattiin 1875 Konstantininkatu 6:ssa.[7]

Oma rukoushuone ja rauhanyhdistyksen perustaminen

Helsingin rauhanyhdistyksen toimitalo rakennettiin Oulunkylään vuonna 1984.

Lestadiolaisten jäsenmäärä kasvoi erityisesti muuttoliikkeen ansiosta. Vuonna 1884 lestadiolaisia arveltiin olevan Helsingissä 400–500. Samana vuonna lestadiolaisyhteisö hankki ensimmäisen oman kiinteistön osoitteessa Fredrikinkatu 61. Rukoushuone vihittiin käyttöön 1886.[7]

Vuonna 1888 lestadiolaiset rekisteröityivät rauhanyhdistykseksi. Yhdistyksen avulla turvattiin vapaata toimintamahdollisuutta jäsenille. Samalla yhdistys otti vastuuta kiinteistön ja toiminnan taloudesta. 1890-luvulla lestadiolaisten toimintaan osallistui säännöllisesti noin tuhat ihmistä. Helsingin lestadiolaiset järjestivät joulukuussa 1889 suurkokouksen, johon osallistui puhujina 56 saarnaajaa.[7]

Vuonna 1958 Fredrikinkadulle rakentui uusi kiinteistö, jossa yhdistys toimi vuoteen 1984.[4]

Oulunkylän toimitalo

Oulunkylän toimitalo valmistui vuonna 1984 Myrskyläntielle. Uuteen toimitaloon siirrettiin muun muassa Fredrikinkadun toimitalosta tuttu lause Apt. 10:33 mukaan. Rauhanyhdistyksen toimintaan osallistuu säännöllisesti noin 1 500 seuravierasta. Toimintaan osallistuu paljon yksinasuvia, pariskuntia ja lapsiperheitä.[4]

Katso myös

Lähteet

  • Lohi, Seppo: Pohjolan kristillisyys: Lestadiolaisuuden leviäminen Suomessa 1870–1899, s. 217–232. SRK, 1997. ISBN 951-8940-69-X

Viitteet

  1. ↑ Kirkolliset rakennukset Arkkitehtitoimisto Jorma Paloranta. Viitattu 5.11.2023.
  2. ↑ Rauhanyhdistykset  Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys. Viitattu 28.10.2023.
  3. ↑ Toimintamuodot Helsingin rauhanyhdistys. Viitattu 28.10.2023.
  4. ↑ a b c d Helsingin Rauhanyhdistyksellä on monipuolista ohjelmaa ja lämmin vastaanotto Suviseurat. 2022. Viitattu 28.10.2023.
  5. ↑ Rytkönen, Jussi: Herätysliikkeet mahtuvat kirkon liivintaskuun Kotimaa. 6.2.2014. Viitattu 5.11.2023.
  6. ↑ Suviseurajärjestelyt 2012 Suviseurat. Viitattu 5.11.2023.
  7. ↑ a b c d Lohi 1997, s. 478–489