Gråbrødretorv

Gråbrødretorv on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Gråbrødretorv on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua, sillä sen juuret ovat syvällä historiassa ja vaikuttavat pysyvästi tämän päivän yhteiskuntaan. Gråbrødretorv on jättänyt lähtemättömän jälkensä maailmaan alkuperästään nykypäivän merkityksellisyyteen asti ja on edelleen tutkimus- ja tutkimusaihe eri tieteenaloilla. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Gråbrødretorv:n vaikutusta ja merkitystä analysoimalla sen vaikutusta menneisyydessä, nykyisyydessä ja tulevaisuudessa.

Gråbrødretorv
Gråbrødretorv.
Gråbrødretorv.
Sijainti Strøget, Kööpenhamina
Kaupunginosa Indre By
Perustettu 1238

Gråbrødretorv (suom. Harmaiden veljien aukio, aik. Ulfeldts Plads) on Kööpenhaminan keskustassa sijaitseva aukio ja osa Strøgetin kävelykatualuetta. Aukio on saanut alkunsa vuonna 1238, kun paikalle perustettiin fransiskaaniluostari. Aukio on saanut nimensä fransiskaanien kaapujen värin mukaan. Aukio on nykyisin ravintolakeskittymä, jonka terasseja ympäröi kirkkaanväriset talot. Luostari tuhottiin 1530-luvulla, mutta joidenkin nykyisten kiinteistöjen alla on säilynyt luostarirakennusten jäänteitä. Corfitz Ulfeldt rakensi luostarin alueelle maatilan, mutta hänet tuomittiin 1663 maanpetturiksi jolloin tila tuhettiin ja muutettiin julkiseksi aukioksi. Ulfeldtille perustettiin häpeäpylväs rikkomusten muistolle.[1][2]

Aukion nykyiset talot ovat peräisin Kööpenhamina vuoden 1728 jälkeiseltä ajalta. Vuonna 1841 aukion nimi muutettiin nykyiseen muotoon ja häpeäpaalu purettiin seuraavana vuonna. Vuonna 1968 aukio muuttui parkkipaikasta autottomaksi kävelykaduksi. Aukiolla on myös Søren Georg Jensenin vesitaideteos vuodelta 1971.[1][2]

Lähteet

  1. a b Oksanen, Annukka: Matkaopas: Kööpenhamina, s. 107. Otava, 2014. ISBN 978-952-5678-50-5
  2. a b Gyldendals leksikonredaktion: Gråbrødretorv Den Store Danske. 14.12.2015. Viitattu 19.5.2024. (tanskaksi)