Havuloiskärsäkäs

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Havuloiskärsäkäs:tä perusteellisesti ja kaikkea mitä tällä aiheella/henkilöllä/päivämäärällä on tarjota. Sukellamme Havuloiskärsäkäs:n kattavaan analyysiin sen alkuperästä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään, sen vaikutusten ja mahdollisten tulevien seurausten kautta. Tämän yksityiskohtaisen tutkimuksen avulla toivomme tarjoavamme lukijoillemme rikkaamman ja täydellisemmän käsityksen Havuloiskärsäkäs:stä, jotta he voivat ymmärtää sen tärkeyttä ja merkitystä nykymaailmassa.

Havuloiskärsäkäs
Uhanalaisuusluokitus

{{{status}}}

Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Osalahko: Cucujiformia
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Typpykärsäkkäät Anthribidae
Alaheimo: Anthribinae
Tribus: Anthribini
Suku: Loiskärsäkkäät Anthribus
Laji: nebulosus
Kaksiosainen nimi

Anthribus nebulosus
Forster, 1770

Katso myös

  Havuloiskärsäkäs Wikispeciesissä
  Havuloiskärsäkäs Commonsissa

Havuloiskärsäkäs (Anthribus nebulosus) on typpykärsäkkäiden (Anthribidae) heimoon kuuluva loiskärsäkässuku. Aikuinen havuloiskärsäkäs on kooltaan 2,5 – 4 mm ja sillä on lyhyt kärsä. Lajin peitinsiivet ovat valkotäpläiset ja etuselän takareuna mutkittelee aaltomaisesti ja siinä esiintyy vaalea ristikkokuvio. Havuloiskärsäkkään toukat elävät kuusissa ja syövät ravinnokseen kilpikirvoihin kuuluvia lajeja kuten Eulecanium tiliae ja Physokermes hemicryphus.[2] Aikuisia havuloiskärsäkkäitä löytyy puunrunkojen lisäksi myös tuomien ja pihlajien kukista.

Havuloiskärsäkästä esiintyy Suomen lisäksi ainakin Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Laji on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi.

Lähteet

Aiheesta muualla