Hugo Lloris
Nykymaailmassa Hugo Lloris:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Hugo Lloris on herättänyt lukuisia keskusteluja yhteiskuntavaikutuksistaan talouteen, ja se on herättänyt kasvavaa kiinnostusta sen tutkimista ja ymmärtämistä kohtaan. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Hugo Lloris:een, analysoimalla sen merkitystä, vaikutuksia ja sen kehitystä ajan myötä. Mikä on Hugo Lloris:n rooli tänään? Mikä on sen vaikutus eri elämänaloilla? Näitä ja muita kysymyksiä käsitellään, jotta saadaan täydellinen ja yksityiskohtainen näkemys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
.jpg)
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Hugo Hadrien Dominique Lloris | ||
| Syntymäaika | 26. joulukuuta 1986 | ||
| Syntymäpaikka | Nizza, Ranska | ||
| Pelipaikka | maalivahti | ||
| Pituus | 186 cm | ||
| Seura | |||
| Seura | Los Angeles FC | ||
| Junioriseurat | |||
| 1993–1997 | CEDAC Cimiez | ||
| 1997–2005 | Nice | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2005–2008 | Nice B | 20 | (0) |
| 2005–2008 | Nice | 72 | (0) |
| 2008–2012 | Lyon | 146 | (0) |
| 2012–2023 | Tottenham Hotspur | 361 | (0) |
| 2024– | Los Angeles FC | ||
| Maajoukkue | |||
| 2004 | Ranska U18 | 3 | (0) |
| 2004–2005 | Ranska U19 | 14 | (0) |
| 2006 | Ranska U20 | 4 | (0) |
| 2006–2008 | Ranska U21 | 5 | (0) |
| 2008–2023 | Ranska | 145 | (0) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 19. tammikuuta 2024.
| |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Ranska | |||
| Miesten jalkapallo | |||
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Venäjä 2018 | jalkapallo | |
 Hopeaa |
Qatar 2022 | jalkapallo | |
| EM-kilpailut | |||
| Hopeaa |
Ranska 2016 | jalkapallo | |
Hugo Hadrien Dominique Lloris (s. 26. joulukuuta 1986 Nizza, Provence-Alpit-Riviera, Ranska) on ranskalainen jalkapalloilija, joka on pelipaikaltaan maalivahti.[1] Hän edustaa MLS-liigassa pelaavaa Los Angeles FC:tä. Hän on maailmanmestari vuodelta 2018.[1]
Ura
Lloris aloitti ammattilaisuransa kasvattajaseurassaan OGC Nicessä vuonna 2005. Hän nousi seuran ykkösmaalivahdiksi kaudella 2006−2007 ja otti nopeasti paikkansa Ranskan maalivahtieliitissä.[2] Llorisin siirtymisestä Euroopan huippuseuroihin liikkui useita huhuja.[3][4] Lopulta hän siirtyi kauden 2007–2008 jälkeen Olympique Lyoniin.[2] Lyonissa Lloris otti heti paikkansa seuran ykkösmaalivahtina ja pelasi runsaan neljän kautensa aikana 146 liigaottelua. Hän voitti 2012 Ranskan cupin ja Trophée des Championsin.[1]
Elokuun lopussa 2012 Lloris siirtyi pitkän spekuloinnin jälkeen Lyonista Englannin Valioliigan Tottenham Hotspuriin[5] ja teki seuran kanssa joulukuussa 2016 vuoteen 2022 asti kestävän jatkosopimuksen.[6] Hän nousi ykkösmaalivahdiksi saman vuoden marraskuussa. Lloris pelasi seurassa vuoteen 2023 asti. Hän pelasi 361 valioliigaottelua ja päästi näissä 398 maalia ja pelasi 128 nollapeliä. Mestarien liigassa hän pelasi Tottenhamissa 34 ottelua mukaan lukien tappiollinen loppuottelu Liverpoolia vastaan 2019. Myös Eurooppa-liigassa hän pelasi 34 ottelua.[1] Lokakuussa 2019 hän joutui noin kolmeksi kuukaudeksi syrjään peleistä olkapään loukkaantumisen vuoksi.[1][7]
Joulukuussa 2023 Lloris teki sopimuksen MLS-liigassa pelaavan Los Angeles FC:n kanssa.[8]
Maajoukkueura
Maajoukkuetasolla Lloris pelasi kaikki viisi ottelua Ranskan voittaessa alle 19-vuotiaiden Euroopan-mestaruuden 2005. Hän debytoi Ranskan A-maajoukkuepaidassa Uruguayta vastaan vuonna 2008. Läpimurtonsa Les Bleus'n ykkösmaalivahdiksi hän teki vuoden 2010 MM-karsinnoissa. Lopputurnauksessa Lloris oli joukkueen ykkösmaalivahti ja on säilyttänyt asemansa siitä lähtien. Hän kuului Ranskan joukkueeseen sen saavuttaessa EM-hopeaa 2016, maailmanmestaruuden 2018 ja MM-hopeaa 2022. Hän on pelannut Ranskan kaikki MM- ja EM-lopputurnausottelut 2010−2022 lukuun ottamatta MM-kisojen 2018 Tanska-ottelua ja vuoden 2022 MM-kisojen Tunisia-peliä. Hän on pelannut 20 ottelua MM-kisoissa ja 15 EM-kisoissa.[1] Hänestä tuli vuonna 2018 seitsemäs ranskalaismies, joka on pelannut maajoukkueessa yli sata ottelua.[9]
Tammikuussa 2023 Lloris ilmoitti lopettavansa maajoukkueuransa.[10]
Yksityiselämä
Lloris oli teini-ikäisenä ikäluokkansa parhaita tennispelaajia Ranskassa, mutta lopetti tenniksen peluun. Hän avioitui teinirakkautensa Marinen kanssa vuonna 2012, ja heillä on kaksi tytärtä. Lloris tuomittiin vuoden 2018 syyskuussa rattijuopumuksesta 50 000 punnan sakkoihin ja 20 kuukauden ajokieltoon. Hän puhalsi 80 mikrogrammaa alkoholia sataa hengitysilmamillilitraa kohden, kun rattijuopumuksen raja on 35 mikrogrammaa[11].
Lähteet
- ↑ a b c d e f Hugo Lloris Transfermarkt. (englanniksi)
- ↑ a b http://www.lfp.fr/joueur/index.asp?no_joueur=105440
- ↑ http://www.eyefootball.com/news/5681/Hugo-Lloris-to-AC-Milan/
- ↑ http://www.skysports.com/story/0,19528,11095_3622045,00.html
- ↑ Lloris et Dempsey à Tottenham (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tottenham solmi pitkän jatkon maalivahtinsa kanssa Ilta-Sanomat. 22.12.2016. Arkistoitu 25.12.2016. Viitattu 25.12.2016.
- ↑ Jones, Joshua: Lloris Blow: Hugo Lloris undergoes surgery after elbow found to be ‘unstable’ following horror injury The Sun. 7.11.2019. Viitattu 21.12.2019. (englanniksi)
- ↑ Lloris leaves Spurs for Los Angeles FC BBC Sport. 30.12.2023. Viitattu 19.1.2024. (englanniksi)
- ↑ Pierrend, José Luis: France - Record International Players 17.7.2018. RSSSF. Viitattu 1.11.2018. (englanniksi)
- ↑ Lähde 9.1.2023. FIFA. Viitattu 17.1.2023.
- ↑ Hugo Lloris sai jättisakot rattijuopumuksesta - puhalsi kovat lukemat, autettiin pois oksennuksen tahrimasta luksus-Porschesta iltalehti.fi. Viitattu 13.9.2018.
1930 
José Nasazzi | 1934 .svg){kind=small}
Gianpiero Combi | 1938 Giuseppe Meazza | 1950 Obdulio Varela | 1954 
Fritz Walter | 1958 
Hilderaldo Bellini | 1962 Mauro Ramos | 1966 
Bobby Moore | 1970 Carlos Alberto | 1974 Franz Beckenbauer | 1978 
Daniel Passarella | 1982 
Dino Zoff | 1986 Diego Maradona | 1990 Lothar Matthäus | 1994 Dunga | 1998 
Didier Deschamps | 2002 Cafu | 2006 Fabio Cannavaro | 2010 
Iker Casillas | 2014 Philipp Lahm | 2018 Hugo Lloris
1 Lloris | 2 Debuchy | 3 Evra | 4 Varane | 5 Sakho | 6 Cabaye | 7 Cabella | 8 Valbuena | 9 Giroud | 10 Benzema | 11 Griezmann | 12 Mavuba | 13 Mangala | 14 Matuidi | 15 Sagna | 16 Ruffier | 17 Digne | 18 Sissoko | 19 Pogba | 20 Rémy | 21 Koscielny | 22 Schneiderlin | 23 Landreau | Valmentaja Deschamps
1 Lloris | 2 Pavard | 3 Kimpembe | 4 Varane | 5 Lenglet | 6 Pogba | 7 Griezmann | 8 Lemar | 9 Giroud | 10 Mbappé | 11 Dembélé | 12 Tolisso | 13 Kanté | 14 Rabiot | 15 Zouma | 16 Mandanda | 17 Sissoko | 18 Digne | 19 Benzema | 20 Coman | 21 Lucas | 22 Ben Yedder | 23 Maignan | 24 Dubois | 25 Koundé | 26 Thuram | Valmentaja Deschamps
1 Lloris | 2 Pavard | 3 Disasi | 4 Varane | 5 Koundé | 6 Guendouzi | 7 Griezmann | 8 Tchouaméni | 9 Giroud | 10 Mbappé | 11 Dembélé | 12 Kolo Muani | 13 Fofana | 14 Rabiot | 15 Veretout | 16 Mandanda | 17 Saliba | 18 Upamecano | 19 Benzema | 20 Coman | 21 L. Hernández | 22 T. Hernández | 23 Areola | 24 Konaté | 25 Camavinga | 26 Thuram | Valmentaja Deschamps
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
