Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Lothar Matthäus ja tutkimme sen monia puolia. Lothar Matthäus on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina, ja se on herättänyt keskustelua, kiinnostusta ja pohdintaa eri aloilla. Lothar Matthäus kutsuu meidät pohtimaan sen merkitystä ja uppoutumaan sen monimutkaisuuteen sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkityksellisyyteen akateemisella alalla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Lothar Matthäus:een, ymmärtääksemme sen ulottuvuutta ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
![]() | |||
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Lothar Herbert Matthäus | ||
Syntymäaika | 21. maaliskuuta 1961 | ||
Syntymäpaikka | Erlangen, Länsi-Saksa | ||
Pelipaikka | keskikenttäpelaaja | ||
Pituus | 174 cm[1] | ||
Junioriseurat | |||
1971–1979 | FC Herzogenaurach | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1979–1984 | Borussia Mönchengladbach | 162 | (36) |
1984–1988 | Bayern München | 113 | (57) |
1988–1992 | Internazionale | 115 | (40) |
1992–2000 | Bayern München | 189 | (28) |
2000 | MetroStars | 16 | (0) |
Yhteensä | 595 | (161) | |
Maajoukkue | |||
1979–1983 | Länsi-Saksa U21 | 15 | (2) |
1979–1981 | Länsi-Saksa B | 4 | (1) |
1980–2000 | Saksa | 150 | (23) |
Valmennusura | |||
2001–2002 | Rapid Wien | ||
2002–2003 | Partizan Belgrade | ||
2004–2006 | Unkarin maajoukkue | ||
2006 | Atlético Paranaense | ||
2006–2007 | Red Bull Salzburg | ||
2008–2009 | Maccabi Netanya | ||
2010–2011 | Bulgarian maajoukkue | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Lothar Herbert Matthäus (s. 21. maaliskuuta 1961 Erlangen, Baijerin osavaltio, Länsi-Saksa) on saksalainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja. Uransa alkuvaiheissa Matthäus pelasi keskikentällä, mutta siirtyi liberoksi noin 30-vuotiaana.
Matthäus aloitti ammattilaisuransa vuonna 1979 Borussia Mönchengladbachin joukkueessa Bundesliigassa. Vuonna 1984 hän siirtyi FC Bayern Müncheniin ja vuonna 1988 FC Internazionale Milanoon Serie A:han. Vuonna 1990 Matthäus oli maajoukkueen kapteenina voittamassa maailmanmestaruutta[2] ja samana vuonna hänet valittiin Euroopan parhaaksi jalkapalloilijaksi. Vuonna 1991 Matthäus valittiin maailman parhaaksi jalkapalloilijaksi. Vuonna 1992 Matthäus siirtyi takaisin Bayern Müncheniin, jossa hän pelasi aina vuoteen 2000 saakka, jolloin siirtyi Yhdysvaltoihin pelaamaan. Hän lopetti pelaamisen vielä samana vuonna.
Pelé on valinnut Matthäuksen 125 kaikkien aikojen parhaan jalkapalloilijan joukkoon. Matthäus on pelannut viisissä MM-kisoissa yhteensä 25 lopputurnauspeliä; MM-kisojen määrässä hän jakaa ennätyksen ja otteluiden määrässä hän pitää ennätystä yksin hallussaan[3]. Matthäus pelasi Saksan maajoukkueessa 1980–2000 yhteensä 150 maaottelua, joka oli silloin eniten maailmassa ja on edelleen Saksan ennätys.
Matthäus on peliuransa jälkeen kokeillut siipiään myös valmentajana. Hän toimi Rapid Wienin päävalmentajana kaudella 2001–02, muttei onnistunut mestaruustavoitteissa. Joulukuussa 2002 hän nousi FK Partizanin päävalmentajaksi ja onnistui johdattamaan seuran Serbia-Montenegron mestariksi. Matthäusin johdolla Partizan eteni myös Mestarien liigan lohkovaiheeseen pudottamalla jatkosta 3.karsintakierroksella Newcastle Unitedin. Partizan esiintyi eurokentillä edukseen ja jäi vain pisteen päähän UEFA Cupin jatkokierroksille oikeuttavasta kolmossijasta. Samassa lohkossa Matthäusin Partizanin kanssa pelasivat Real Madrid, sittemmin koko liigan voittanut FC Porto sekä Olympique de Marseille.
Joulukuussa 2003 Matthäus jätti Partizanin ja siirtyi Unkarin maajoukkueen peräsimeen. Matthäusin tavoitteena oli johdattaa Unkari MM-kisoihin 2006. Karsintalohko, jossa pelasivat muun muassa Ruotsi, Kroatia ja Bulgaria, oli Unkarille liian kova ja huolimatta kisalipun karkaamisesta Matthäus sai jatkaa sopimuksensa loppuun saakka.
Tammikuussa 2006 hän siirtyi brassiseura Clube Atlético Paranaensen peräsimeen, mutta jätti tehtävänsä vain 7 ottelun jälkeen maaliskuussa. Syynä lähtöön oli halu olla lähempänä Euroopassa asunutta perhettä.
Kaudeksi 2006–07 Matthäus siirtyi itävaltalaisseura Red Bull Salzburgin päävalmentajaksi. Yhdessä managerina toimineen Giovanni Trapattonin kanssa hän luotsasi seuran Itävallan mestaruuteen. Hän sai potkut kauden jälkeen riitauduttuaan seurajohdon kanssa.
Matthäus yhdistettiin joissain suomalaismedioissa Suomen maajoukkuevalmentajan tehtäviin alkuvuodesta 2008. [4] Myös Bosnia ja Hertsegovinan jalkapallomaajoukkueen uutisoitiin olevan Matthäusin kintereillä. [5] Häntä ei kuitenkaan valittu kumpaankaan tehtävään.
Huhtikuussa 2008 israelilainen liigaseura Maccabi Netanya FC ilmoitti tehneensä kaksivuotisen sopimuksen Matthäusin kanssa. Hän aloittaa tehtävissään kesällä 2008. Sopimuksen julkistamisen aikaan seura oli Ligat ha'Alissa toisena. [6]
Kaudella 2008/09 Matthäus ei onnistunut nostamaan Netanya Israelin liigan mestaruuskamppailuun, vaan seura taisteli läpi kauden neljännestä sijasta. Lopulta saksalaisvalmentaja sai potkut huhtikuun lopussa. [7]
Kesäkuussa 2009 Matthäus allekirjoitti kaksivuotisen sopimuksen unkarilaisen FC Fehérvárin kanssa.[8] Matthäus ei kuitenkaan koskaan kerennyt aloittaa valmentamista Féhérvarissa, vaan hän ilmoitti kesäkuun lopulla jättävänsä seuran ilman tarkempaa syytä. [9]
Kesäkuun lopussa saksalaislehti Kicker uutisoi, että Matthäus olisi siirtymässä MM-kisoista pudonneen Kamerunin päävalmentajaksi. [10] Sopimusta Kamerunin liiton kanssa ei kuitenkaan koskaan syntynyt.
Syyskuussa 2010 Matthäusista tuli Bulgarian maajoukkueen uusi päävalmentaja. [11] Matthäusin urakka alkoi hyvin, kun Bulgaria voitti hänen debyyttiottelussaan Walesin 1–0. EM2012-karsinnoissa Bulgarian taival ei kuitenkaan sujunut erityisen menestyksekkäästi ja tasapelit Sveitsi ja Montenegroa vastaan sekä tappio Englannille jättivät maan varmasti lopputurnauksen ulkopuolelle. Lopulta pesti päättyi potkuihin 19. syyskuuta 2011. [12]
Matthäus on tullut tunnetuksi jalkapallouransa ohella myös lukuisista naissuhteistaan. [13] Ensimmäisestä avioliitosta Silvia Matthäusin (1981–1992) kanssa hänellä on kaksi lasta, Alisa ja Viola. 1994 hän avioitui sveitsiläisen malli Lolita Morenan kanssa ja parille syntyi poika Loris. He erosivat vuonna 1999.
Marraskuussa 2003 Matthäus solmi kolmannen avioliittonsa serbialaisen Marijana Kostićin kanssa. Pari erosi loppuvuodesta 2007, mutta liitto päättyi eroon virallisesti tammikuussa 2009 nelivuotisen oikeudenkäynnin jälkeen. [14]
Tammikuussa 2009 hän avioitui ukrainalaisen malli Liliana Chudinovan kanssa. [15]
Edeltäjä: Otto Rehhagel |
Kicker Mann des Jahres 1999 |
Seuraaja: Rudi Völler |
Edeltäjä: Peter Persidis |
Rapid Wienin päävalmentaja 2001–2002 |
Seuraaja: Josef Hickersberger |
Edeltäjä: Ljubiša Tumbaković |
FK Partizanin päävalmentaja 12/2002–12/2003 |
Seuraaja: Vladimir Vermezović |
Edeltäjä: Imre Gellei |
Unkarin jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 12/2003–10/2005 |
Seuraaja: Péter Bozsik |
Edeltäjä: Kurt Jara |
FC Red Bull Salzburgin päävalmentaja 2006–2007 |
Seuraaja: Giovanni Trapattoni |
Edeltäjä: Reuven Atar |
Maccabi Netanyan päävalmentaja 2008–2009 |
Seuraaja: Nati Azaria |
Edeltäjä: Stanimir Stoilov |
Bulgarian jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja 9/2010–9/2011 |
Seuraaja: Ljuboslav Penev |
1930 José Nasazzi | 1934
Gianpiero Combi | 1938
Giuseppe Meazza | 1950
Obdulio Varela | 1954
Fritz Walter | 1958
Hilderaldo Bellini | 1962
Mauro Ramos | 1966
Bobby Moore | 1970
Carlos Alberto | 1974
Franz Beckenbauer | 1978
Daniel Passarella | 1982
Dino Zoff | 1986
Diego Maradona | 1990
Lothar Matthäus | 1994
Dunga | 1998
Didier Deschamps | 2002
Cafu | 2006
Fabio Cannavaro | 2010
Iker Casillas | 2014
Philipp Lahm | 2018
Hugo Lloris
1 Schumacher | 2 Briegel | 3 Breitner | 4 K. Förster | 5 B. Förster | 6 Dremmler | 7 Littbarski | 8 Fischer | 9 Hrubesch | 10 Müller | 11 Rummenigge | 12 Hannes | 13 Reinders | 14 Magath | 15 Stielike | 16 Allofs | 17 Engels | 18 Matthäus | 19 Hieronymus | 20 Kaltz | 21 Franke | 22 Immel | Valmentaja Derwall
1 Schumacher | 2 Briegel | 3 Strack | 4 K. Förster | 5 B. Förster | 6 Rolff | 7 Brehme | 8 Allofs | 9 Völler | 10 Meier | 11 Rummenigge | 12 Burdenski | 13 Matthäus | 14 Falkenmayer | 15 Stielike | 16 Bruns | 17 Littbarski | 18 Buchwald | 19 Bommer | 20 Roleder | Valmentaja Derwall
1 Schumacher | 2 Briegel | 3 Brehme | 4 Förster | 5 Herget | 6 Eder | 7 Littbarski | 8 Matthäus | 9 Völler | 10 Magath | 11 Rummenigge | 12 Stein | 13 Allgöwer | 14 Berthold | 15 Augenthaler | 16 Thon | 17 Jakobs | 18 Rahn | 19 Allofs | 20 Hoeneß | 21 Rolff | 22 Immel | Valmentaja Beckenbauer
1956: Stanley Matthews • 1957: Alfredo Di Stéfano • 1958: Raymond Kopa • 1959: Alfredo Di Stéfano • 1960: Luis Suárez • 1961: Omar Sivori • 1962: Josef Masopust • 1963: Lev Jašin • 1964: Denis Law • 1965: Eusébio • 1966: Bobby Charlton • 1967: Flórián Albert • 1968: George Best • 1969: Gianni Rivera • 1970: Gerd Müller • 1971: Johan Cruijff • 1972: Franz Beckenbauer • 1973: Johan Cruijff • 1974: Johan Cruijff • 1975: Oleh Bloh’in • 1976: Franz Beckenbauer • 1977: Allan Simonsen • 1978: Kevin Keegan • 1979: Kevin Keegan • 1980: Karl-Heinz Rummenigge • 1981: Karl-Heinz Rummenigge • 1982: Paolo Rossi • 1983: Michel Platini • 1984: Michel Platini • 1985: Michel Platini • 1986: Ihor Bjelanov • 1987: Ruud Gullit • 1988: Marco van Basten • 1989: Marco van Basten • 1990: Lothar Matthäus • 1991: Jean-Pierre Papin • 1992: Marco van Basten • 1993: Roberto Baggio • 1994: Hristo Stoitškov • 1995: George Weah • 1996: Matthias Sammer • 1997: Ronaldo • 1998: Zinédine Zidane • 1999: Rivaldo • 2000: Luís Figo • 2001: Michael Owen • 2002: Ronaldo • 2003: Pavel Nedvěd • 2004: Andri Ševtšenko • 2005: Ronaldinho • 2006: Fabio Cannavaro • 2007: Kaká • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Lionel Messi • 2016: Cristiano Ronaldo • 2017: Cristiano Ronaldo • 2018: Luka Modrić • 2019: Lionel Messi • 2020: ei jaettu 2021: Lionel Messi • 2022: Karim Benzema • 2023: Lionel Messi • 2024: Rodrigo Hernández
2018: Ada Hegerberg • 2019: Megan Rapinoe • 2020: ei jaettu • 2021: Alexia Putellas • 2022: Alexia Putellas • 2023: Aitana Bonmatí • 2024: Aitana Bonmatí
Miehet: | 1991 ![]() |
1992 ![]() |
1993 ![]() |
1994 ![]() |
1995 ![]() |
1996 ![]() |
1997 ![]() |
1998 ![]() |
1999 ![]() |
2000 ![]() |
2001 ![]() |
2002 ![]() |
2003 ![]() | ||
2004 ![]() |
2005 ![]() |
2006 ![]() |
2007 ![]() |
2008 ![]() |
2009 ![]() | ||
Naiset: | 2001 ![]() |
2002 ![]() |
2003 ![]() |
2004 ![]() |
2005 ![]() |
2006 ![]() | |
2007 ![]() |
2008 ![]() |
2009 ![]() |
2010 ![]() |
2011 ![]() |
1976: Robert Rensenbrink • 1977: Kevin Keegan • 1978: Mario Kempes • 1979: Kevin Keegan • 1980: Karl-Heinz Rummenigge • 1981: Karl-Heinz Rummenigge • 1982: Paolo Rossi • 1983: Michel Platini • 1984: Michel Platini • 1985: Michel Platini • 1986: Diego Maradona • 1987: Diego Maradona • 1988: Marco van Basten • 1989: Marco van Basten • 1990: Lothar Matthäus • 1991: Jean-Pierre Papin • 1992: Hristo Stoitškov • 1993: Roberto Baggio • 1994: Romário • 1995: George Weah • 1996: Éric Cantona • 1997: Ronaldo • 1998: Zinédine Zidane • 1999: Rivaldo • 2000: Zinédine Zidane • 2001: Zinédine Zidane • 2002: Ronaldo • 2003: Thierry Henry • 2004: Didier Drogba • 2005: Ronaldinho • 2006: Thierry Henry • 2007: Kaká • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Lionel Messi • 2010–2011: Lionel Messi • 2011–2012: Lionel Messi • 2012–2014: ei jaettu • 2014–2015: Antoine Griezmann • 2015–2016: ei jaettu • 2016–2017: Cristiano Ronaldo • 2017–2018: Lionel Messi • 2018–2019: Sadio Mané • 2019–2020: ei jaettu • 2020–2021: Karim Benzema • 2021–2022: Karim Benzema • 2022–2023: Erling Braut Haaland