Nykymaailmassa Zinédine Zidane on ongelma, joka kasvaa jatkuvasti yhteiskunnassa. Zinédine Zidane on pitkään herättänyt kaiken ikäisten ja kulttuuritaustaisten ihmisten kiinnostuksen. Olipa kyseessä vaikuttava teknologinen kehitys, kiistanalainen poliittinen päätös tai innovatiiviset taiteelliset ehdotukset, Zinédine Zidane ei lakkaa yllättämästä ja herättämään keskustelua. Vuosien varrella Zinédine Zidane on ollut toistuva aihe tiedotusvälineissä ja se on herättänyt kiinnostusta eri alojen tutkijoissa ja akateemikoissa. Tässä artikkelissa tutkimme Zinédine Zidane:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta tänään ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuudessa.
![]() Zinédine Zidane vuonna 2017.
| |||
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Zinédine Yazid Zidane | ||
Syntymäaika | 23. kesäkuuta 1972 | ||
Syntymäpaikka | La Castellane, Marseille, Ranska | ||
Pelipaikka | hyökkäävä keskikenttäpelaaja | ||
Pituus | 185 cm[1] | ||
Lempinimi | Zizou | ||
Seura | |||
Seura | – | ||
Tehtävä | päävalmentaja | ||
Junioriseurat | |||
1982–1983 | US Saint-Henri | ||
1983–1986 | SO Septèmes-les-Vallons | ||
1986–1989 | Cannes | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1989–1992 | Cannes | 61 | (6) |
1992–1996 | Bordeaux | 139 | (28) |
1996–2001 | Juventus | 151 | (24) |
2001–2006 | Real Madrid | 155 | (37) |
Yhteensä | 506 | (95) | |
Maajoukkue | |||
1994–2006 | Ranska | 108 | (31) |
Valmennusura | |||
2013–2014 | Real Madrid (apuvalmentaja) | ||
2014–2016 | Real Madrid Castilla | ||
2016–2018 | Real Madrid | ||
2019–2021 | Real Madrid | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: ![]() | |||
Miesten jalkapallo | |||
MM-kilpailut | |||
![]() |
Ranska 1998 | Jalkapallo | |
![]() |
Saksa 2006 | Jalkapallo | |
EM-kilpailut | |||
![]() |
Belgia & Hollanti 2000 | Jalkapallo |
Zinédine Yazid Zidane (s. 23. kesäkuuta 1972 Marseille, Ranska) on ranskalainen jalkapallovalmentaja sekä ammattilaisuransa päättänyt jalkapalloilija, joka pelasi hyökkäävän keskikenttäpelaajan pelipaikalla. Monet pitävät häntä yhtenä kaikkien aikojen parhaista pelaajista.
Zidane aloitti ammattilaisuransa vuonna 1988 AS Cannesissa, josta hän liittyi neljän vuoden kuluttua Bordeaux’hon. Hän siirtyi vuonna 1996 Juventukseen ja voitti Italian pääsarjamestaruuden kahdesti kausina 1996–1997 ja 1997–1998. Zidane jatkoi vuonna 2001 Real Madridiin silloisella maailmanennätyssummalla ja saavutti ensimmäisellä kaudellaan Mestarien liigan voiton. Seuraavalla kaudella hän voitti Espanjan pääsarjamestaruuden.
Zidane esiintyi vuonna 1994 ensimmäisen kerran Ranskan A-maajoukkueessa. Hän oli neljän vuoden kuluttua mukana voittamassa Ranskan ensimmäistä maailmanmestaruutta ja teki loppuottelussa kaksi maalia. Vuonna 2000 hän voitti Ranskan kanssa Euroopan mestaruuden, ja hänet valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi. Zidane pelasi maajoukkueessa yhteensä 108 ottelua ja teki niissä 31 maalia. Hän päätti pelaajauransa vuoden 2006 MM-kilpailuihin.
Zidane aloitti valmennusuransa Real Madridissa kaudella 2013–2014 Carlo Ancelottiin apuvalmentajana. Hän toimi seuraavalla kaudella Real Madridin reservijoukkueen Castillan valmentajana. Zidanen ensimmäinen jakso edustusjoukkueen päävalmentajana kattoi vuodet 2016–2018. Sinä aikana hän johdatti joukkueen historian ensimmäisenä seurana kolmeen peräkkäiseen Mestarien liigan voittoon. Hän toimi Real Madridin päävalmentajana toistamiseen 2019–2021.
Zidane voitti vuonna 1998 maailman parhaalle pelaajalle myönnettävän Kultaisen pallon. Lisäksi hänet valittiin Fifan vuoden pelaajaksi vuosina 1998, 2000 ja 2003. Brasilialaispelaaja Pelé valitsi hänet vuonna 2004 FIFA 100 -luetteloon. Zidane valittiin vuonna 2017 Fifan vuoden valmentajaksi.
Zinédine Yazid Zidane syntyi 23. kesäkuuta 1972 Marseillessa sijaitsevassa La Castellanen lähiössä. Zidanen vanhemmat ovat Algeriasta kotoisin olevia siirtolaisia. He kuuluvat etnisesti kabyyleihin, joka on eräs berberien alaryhmä.[2][3] Zinédinen lisäksi perheeseen kuului kolme veljeä ja yksi sisko.[4]
Zidane pelasi jalkapalloa paljon jo nuoruusvuosinaan.[5] Hän harrasti 11-vuotiaaksi asti judoa, jossa hänellä oli ruskea vyö. Zidane aloitti jalkapallouransa veljensä tavoin paikallisseura AS Forestassa.[6] Sieltä hän jatkoi Sport Olympiques de Septèmes-les-Vallons -seuraan.[7] Zidane pelasi nuoruudessaan myös futsalia, mikä on Zidanen isän mukaan vaikuttanut merkittävästi poikansa jalkapallokehitykseen.[8] Zidane liittyi 14-vuotiaana AS Cannesin nuorisojoukkueeseen,[9] kun seuran kykyjenetsijä oli huomannut hänen tasonsa jalkapalloilijana.[10]
Zidane pelasi ensimmäisen ammattilaisottelunsa 20. toukokuuta 1989 Ranskan pääsarjassa Nantesia vastaan. Hänen kuukausipalkkansa oli 700 Ranskan frangia.[11] Pitkäraajaisena keskikenttäpelaajana Zidane nousi nopeasti merkittävään rooliin joukkueen hyökkäyksissä.[12][13] Hän teki ensimmäisen ammattilaismaalinsa 8. helmikuuta 1991 Nantesia vastaan.[11] Zidane teki joukkueessa yhteensä kuusi maalia.[14]
Zidane siirtyi vuonna 1992 Bordeaux’hon Cannesin pudottua Ligue 2:een.[12] Siirtosumma oli kolme miljoonaa frangia eli noin 460 000 euroa. Zidanen palkka nousi 40 000:een frangiin kuukaudessa.[15] Hän toimi joukkuueessa merkittävänä pelintekijänä ja teki ensimmäisellä kaudellaan kymmenen maalia. Kahden vuoden kuluttua hänet valittiin Ranskan parhaaksi nuoreksi pelaajaksi.[13][14] Zidane johdatti Bordeaux’n kaudella 1995–1996 UEFA Cupin loppuotteluun,[12] jossa se kärsi 1–3-tappion Bayern Münchenille.[16] Bordeaux’ssa Zidane pelasi ensimmäisen kerran Christophe Dugarryn kanssa, josta muodostui Zidanen yleinen kanssapelaaja Ranskan maajoukkueessa.[12] Zidane pelasi Bordeaux’ssa yhteensä 179 ottelua, joissa syntyi 39 maalia ja 24 maalisyöttöä.[1]
Zidane liittyi heinäkuussa 1996 italialaisseura Juventukseen 7,5 miljardin Italian liiran eli 3,5 miljoonan euron siirtosummalla.[17][1] Hän voitti debyyttikaudellaan Italian pääsarjamestaruuden.[18] Zidane keräsi nimiinsä 29 ottelua, joissa hän teki viisi ja syötti kolme maalia.[19] Joukkue voitti myös Intercontinental Cupin ja UEFA Super Cupin.[20][21] Zidane pelasi 11. syyskuuta 1996 ensimmäisen Mestarien liigan ottelunsa 1–0-voitossa Manchester Unitedia vastaan.[22] Juventus selvitti tiensä loppuotteluun, jossa se koki 3–1-tappion Borussia Dortmundille.[23] Zidane pelasi turnauksessa kymmenen ottelua, joissa hän teki kaksi maalia ja antoi kuusi maalisyöttöä.[1]
Juventus saavutti pääsarjamestaruuden myös seuraavalla kaudella.[24] Zidane pelasi yhteensä 32 ottelua, joissa hän sekä teki että syötti seitsemän maalia.[25] Juventus voitti myös Italian supercupin Vicenzaa vastaan.[26] Zidane voitti vuodelta 1998 maailman parhaalle pelaajalle myönnettävän Kultaisen pallon suorituksistaan Juventuksessa ja Ranskan A-maajoukkueessa.[27] Lisäksi hänet valittiin Fifan vuoden pelaajaksi.[28]
Zidane oli poikkeuksellisen lahjakas, mikä ilmeni hänen täydellisessä omistautumisessaan joukkueen auttamiseen. Hän ei ollut itsekäs pelaaja. Olin onnekas, kun sain pelata hänen kanssaan. —Zidanen kanssa Juventuksessa pelannut Alessandro Del Piero.[29]
|
Juventus sijoittui sarjakaudella 1998–1999 pisteiden määrän mukaan jaetulle viidennelle sijalle.[30] Zidane keräsi kaudella nimiinsä 25 ottelua, joissa hän teki kaksi ja syötti kolme maalia.[31] Mestarien liigassa Juventus hävisi välierissä Manchester Unitedille,[32] ja Zidane esiintyi kymmenessä ottelussa. Hän jäi maaleitta, mutta antoi neljä maalisyöttöä.[1]
Zidanen kahdella viimeisellä Juventus-kaudella joukkue sijoittui Seria A:ssa toiseksi.[33][34] Hänet valittiin vuonna 2000 toista kertaa Fifan vuoden pelaajaksi.[35] Zidane pelasi Juventuksessa kaikki kilpailut mukaan luettuina 212 ottelua, joissa hän viimeisteli 31 ja syötti 50 maalia. Italian pääsarjassa hän pelasi 151 ottelua sekä teki niissä 24 ja syötti 27 maalia.[1]
Real Madrid kiinnostui Zidanesta tämän maajoukkuesaavutusten myötä, ja hän siirtyi lopulta joukkueeseen heinäkuussa 2001.[36] Sopimuksen kesto oli neljä vuotta,[37] ja siirtosumma oli silloin ennätyksellinen 77,5 miljoonaa euroa.[38][39] Real Madrid voitti Mestarien liigan 2001–2002, ja Zidane viimeisteli loppuottelun ratkaisseen maalin Bayer Leverkusenia vastaan.[40] Zidane laukoi maalin volley-tekniikalla.[41] Real Madridin kannattajat valitsivat sen vuonna 2017 seuran historian parhaaksi maaliksi.[42]
Real Madrid voitti kaudella 2002–2003 Espanjan pääsarjamestaruuden.[43] Zidane pelasi 33 ottelua, joissa hän teki yhdeksän maalia ja syötti 12.[44] Hänet valittiin vuonna 2003 kolmatta kertaa Fifan vuoden pelaajaksi.[45] Hänet valittiin myös Uefan vuoden joukkueeseen.[46]
Zidanen viimeisinä pelivuosina Real Madrid sijoittui Espanjan sarjassa ensin neljänneksi ja sittemmin kahdesti toiseksi Barcelonan jälkeen.[47][48][49] Hän päätti seurajoukkueuransa vuonna 2006.[50] Zidane pelasi 7. toukokuuta viimeisen, 3–3 päättyneen ottelunsa Villarrealia vastaan. Hän oli joukkueensa kauden toiseksi paras maalintekijä iskettyään yhdeksän maalia 28 ottelussa.[51] Zidane kertoi lopettamisen syyksi vuosittaiset epäonnistumiset Espanjan pääsarjassa ja Mestarien liigassa. Hän perusteli päätöstään myös jalkapalloilijalle korkeahkolla 34 vuoden iällään ja motivaation puutteella.[52]
Zidane debytoi Ranskan A-maajoukkueessa 17. heinäkuuta 1994 ystävyysottelussa Tšekkiä vastaan.[53] Zidane teki 2–2 päättyneessä ottelussa joukkueensa molemmat maalit.[54] Hän teki kaksi maalia vuoden 1996 EM-kilpailujen karsinnoissa Azerbaidžania ja Romaniaa vastaan.[55][56]
Zidane valittiin joukkueen kokoonpanoon Ranskassa järjestettyihin vuoden 1998 MM-kilpailuihin.[13] Hän puski loppuottelussa Brasiliaa vastaan kaksi maalia ensimmäisellä puoliajalla,[57] ja Ranska vei nimiinsä ensimmäisen maailmanmestaruutensa.[58]
Ranska voitti myös vuoden 2000 EM-kilpailut päihittämällä loppuottelussa Italian.[59] Zidane teki maalit puolivälierässä Espanjaa ja välierässä Portugalia vastaan.[60][61] Hänet valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi.[62]
Zidane loukkaantui ennen MM-kilpailujen 2002 avausottelua.[63] Hän pelasi Ranskan kolmannen ja viimeisen ottelun turnauksessa, mutta joukkue ei edennyt alkulohkosta jatkoon.[64] Ranska ei tehnyt turnauksessa ensimmäistäkään maalia.[65]
Zidane teki kaksi maalia EM-kilpailujen 2004 alkulohkon ottelussa Englantia vastaan.[66] Hän teki alkulohkossa maalin myös Sveitsiä vastaan.[67] Ranska eteni jatkoon ja putosi puolivälierissä Kreikkaa vastaan.[68] Zidane ilmoitti turnauksen jälkeen lopettavansa maajoukkueuransa.[69]
Zidane palasi maajoukkueeseen vuoden 2006 MM-kilpailujen karsintoihin.[70] Hän kertoi lopettavansa pelaajauransa turnauksen jälkeen.[71] Zidane teki karsinnoissa maalin Kyprosta vastaan,[72] minkä lisäksi hän iski lopputurnauksessa maalit neljännesvälieräottelussa Espanjan ja ainoana pelaajana välierässä Portugalin verkkoon.[73][74] Ranska eteni loppuotteluun Italian kanssa, ja Zidane laukoi ottelun avausmaalin rangaistuspotkusta.[75] Loppuottelun jatkoajalla Zidane puski italialaista Marco Materazzia rintaan. Zidane sai tilanteesta hetken selvittelyn jälkeen punaisen kortin ja joutui siten ulos ottelusta. Italia voitti finaalin rangaistuspotkukilpailussa.[76] Zidane sai kolmen ottelun pelikiellon ja 7 500 Sveitsin frangin sakot. Materazzi taas tuomittiin kahden maajoukkueottelun pelikieltoon ja 5 000 frangin sakkoihin. Peliuransa lopettanut Zidane sovitti pelikiellon tekemällä kolmen päivää työtä Fifan humanitäärisessä toiminnassa lasten ja nuorten auttamiseksi.[77] Zidane valittiin turnauksen parhaaksi pelaajaksi eli Kultaisen pallon saajaksi.[78]
Zidane toimi Real Madridin puheenjohtajan Florentino Pérezin neuvonantajana kesäkuusta 2009 alkaen,[79] ja marraskuussa 2010 hän siirtyi seuran edustusjoukkueen neuvonantajaksi päävalmentaja José Mourinhon pyynnöstä.[80]
Zidanesta tuli heinäkuussa 2011 Real Madridin urheilutoimenjohtaja.[81] Hän aloitti valmentajauransa kaudella 2013–2014 Carlo Ancelottin apulaisvalmentajana.[82]
Zidane siirtyi kaudeksi 2014–2015 Real Madridin reservijoukkueen Castillan valmentajaksi.[83] Päävalmentajana toimi Santiago Sánchez, sillä Zidanelta puuttuivat tarvittavat lisenssit valmentamiseen kyseisellä tasolla.[84] Muun muassa Espanjan valmentajaoppilaitoksen Cenafen johtaja Miguel Galán kyseenalaisti järjestelyn ja piti Zidanea tosiasiallisena päävalmentajana.[85] Kaksikkoa uhkasi toimitsijakielto, jonka urheilun hallintotuomioistuin kuitenkin perui.[86] Zidanesta tuli kaudelle 2015–2016 joukkueen päävalmentaja.[87]
Zidane siirtyi tammikuussa 2016 Real Madridin edustusjoukkueen päävalmentajaksi Rafael Benítezin saatua potkut kesken kauden.[88] Zidanen johdolla joukkue paransi peliesityksiään ja nousi lopulta Espanjan pääsarjassa toiseksi häviten mestaruuden pisteen erolla Barcelonalle.[89] Zidane valittiin huhtikuussa 2016 sarjan kuukauden valmentajaksi.[90] Hän johti Real Madridin maaliskuussa 16 peräkkäiseen sarjaottelun voittoon, mikä on kaikkien aikojen ennätys yhdessä Pep Guardiolan kaudella 2010–2011 saavuttaman tuloksen kanssa.[91] Mestarien liigassa Zidane luotsasi joukkueen loppuotteluun, jossa se kaatoi Atlético Madridin rangaistuspotkukilpailussa.[89] France Football valitsi Zidanen tammikuussa 2017 vuoden ranskalaisvalmentajaksi.[92]
Zidane johti Real Madridin kaudella 2016–2017 Espanjan sarjamestaruuteen viiden vuoden tauon jälkeen.[93] Zidane valittiin toukokuussa 2017 sarjan kuukauden valmentajaksi.[94] Mestarien liigassa Zidane luotsasi Real Madridin toista kertaa peräjälkeen loppuotteluun. Cardiffissa pelatussa loppuottelussa Real Madrid voitti Juventuksen 4–1, ja siitä tuli ensimmäisen turnauksen kahdesti peräkkäin voittanut seura.[95] Zidanesta tuli myös ensimmäinen kaksi perättäistä Mestarien liigaa voittanut valmentaja.[96] Hänet valittiin vuonna 2017 Fifan vuoden valmentajaksi.[97]
Real Madrid ei ollut kaudella 2017–2018 edelliskauden tasolla Espanjan pääsarjassa ja sijoittui kolmanneksi. Copa del Reyssä Real Madrid putosi puolivälierissä CD Leganésille vierasmaalisäännön myötä.[98] Real Madrid voitti Mestarien liigan loppuottelussa Liverpoolin 3–1 ja saavutti Zidanen johtamana historiallisen kolmannen perättäisen Mestarien liigan mestaruuden.[99] Muutama päivä voitokkaan loppuottelun jälkeen Zidane ilmoitti jättävänsä joukkueen päävalmentajan tehtävät. Hänen mukaansa seura tarvitsi uutta suuntaa uuden valmentajan johdolla.[100]
Zidane palasi Real Madridin valmentajaksi jo maaliskuussa 2019, kun seura oli kauden aikana antanut potkut ensin Julen Lopeteguille ja sen jälkeen Santiago Solariille.[101] Ranskalaislehti L’Équipe valitsi Zidanen vuoden 2020 parhaaksi seurajoukkuevalmentajaksi.[102] Real Madrid voitti sarjamestaruuden kaudella 2019–2020.[103] Mestarien liigassa joukkue putosi neljännesvälierissä Manchester Cityä vastaan.[104]
Zidanen sopimuksen olisi pitänyt ulottua kesään 2022 asti, mutta hän jätti tehtävän toukokuussa 2021. Hän perusteli lähtöään sillä, ettei kokenut seuran enää luottavan häneen tai tarjoavan hänelle tukea rakentaa jotain pidemmällä aikavälillä.[105] Viimeisellä kaudellaan Zidane jäi Real Madridin kanssa Mestarien liigassa välieriin Chelseaa vastaan ja sarjassa toiseksi Atlético Madridin jälkeen.[106][107]
Yhdysvaltain maajoukkue yritti alkuvuodesta 2023 hankkia Zidanen valmentajakseen, mutta hän kieltäytyi.[108]
Zidanea pidetään laajalti yhtenä historian parhaista pelaajista[109][110][111] ja parhaana ranskalaispelaajana.[112][113][114] Lisäksi monet urheilusivustot lukevat hänet kaikkien aikojen kolmen parhaan keskikenttäpelaajan joukkoon.[115][116] Brasilialaispelaaja Pelé valitsi Zidanen vuonna 2004 FIFA 100 -luetteloon, johon hän keräsi mielestään 125 parasta elävää jalkapalloilijaa.[117] David Beckham on todennut Zidanen olleen paras pelaaja, jonka kanssa hän on pelannut. Englannin parhaimpiin pelaajiin luettu Kevin Keegan on sanonut: ”Zidanen erottaa muista (pelaajista) tapa, jolla hän manipuloi jalkapalloa ja ostaa itselleen tilaa siellä missä sitä ei ole, ja se tekee hänestä hyvin erityisen”.[29]
Zidane on pituudeltaan 185-senttimetrinen ja ruumiinrakenteeltaan leveärakenteinen, mutta hän kykeni siitä huolimatta sulavaan pelityyliin.[29] Real Madridin valmentajana toimineen Vicente del Bosquen mukaan Zidane oli teknisesti täydellinen pelaaja. Hän hallitsi laajalti harhautukset ja liikkui kentällä aktiivisesti etsien laukaisupaikkoja. Zidane ajoitti pelaamisensa laadukkaasti muun joukkueen kanssa ja toimi pelinrakentajana. Zidanen koordinaatiokyky ja pallonhallinta oli erinomaisella tasolla, minkä lisäksi hän hallitsi ilmatilan.[118] Zidane on GiveMeSport-sivuston vuonna 2024 julkaiseman luettelon mukaan historian toiseksi paras pelaaja, joka on vahva molemmilla jaloillaan.[119]
Zidane on saanut arvostusta tärkeissä otteluissa tekemistään maaleista.[29] Hän on 90min-sivuston mukaan insipiroinut pelaajana Kylian Mbappéa, Mario Götzeä, Henrikh Mkhitarjania, Julian Draxleria, Mesut Öziliä, Paul Pogbaa ja Eden Hazardia.[120]
Yhdysvaltalaislehti Sports Illustrated piti vuoden 2025 alussa Zidanen valmentajauraa poikkeuksellisena ja yhtenä Real Madridin historian parhaista.[121] Saksalainen jalkapallolehti FourFourTwo kertoi vuonna 2018 Zidanen olleen valmentajana pohjimmiltaan onnekas, sillä hän ei sovi tavanomaisten valmentajien muottiin eikä hänen joukkueensa pelannut useinkaan laadukkaasti.[122] Real Madridin menestyneimmän valmentajan Carlo Ancelotin mukaan Zidane omaa kaikki ominaisuudet, joita tarvitaan ollakseen erinomainen valmentaja.[123][124]
Sinun täytyy tuntea olevasi tärkeä osa ryhmää, ja Zidane sai minut tuntemaan oloni erityiseksi.
|
Yleisradion toimittajan Joska Saarisen mukaan Zidane ei ole valmentajana Pep Guardiolan kaltainen taktinen nero. Zidane ei ollut kehittänyt vuoteen 2018 mennessä yhtä pelitapaa, vaan hän oli usein valmis muuttamaan pelityyliä ja -muodostelmaa.[126] Zidanen johdolla Real Madridin puolustus kehittyi vuonna 2020 yhdeksi Euroopan parhaimmista.[127] Saarisen mukaan Zidane omaa poikkeuksellisen karisman. Siksi hän pystyi valmentamaan Real Madridia, jossa pelasi vahvalla itseluottamuksella ja korostuneella minäkuvalla varustettuja pelaajia. Zidane peluutti ensimmäisellä aikakaudellaan vähemmän maailman parhaisiin pelaajiin luettua Cristiano Ronaldoa, jotta hän olisi kunnossa kauden tärkeimmissä otteluissa.[126]
Zidanen nettovarallisuus oli vuonna 2023 yli 110 miljoonaa euroa. Hän ansaitsi Real Madridin valmentajana noin 12 miljoonaa euroa vuosittain. Zidane on ollut pitkäaikainen urheiluvaatevalmistaja Adidaksen sponsoroitu.[128] Hän esiintyi FIFA 20 -videopelin Ultimate Edition -version kansikuvassa.[129]
Zidanen urasta kertova Zidane: A 21st Century Portrait -elokuva sai ensi-iltansa toukokuussa 2006 Cannesin elokuvajuhlilla.[130] Adel Abdessemed valmisti vuonna 2012 Pariisiin patsaan tilanteesta, jossa Zidane puskee Marco Materazzia vuoden 2006 MM-finaalissa.[131] Patsas on noin viisimetrinen,[132] ja se on sijainnut vuodesta 2013 Qatarissa.[133]
Zidane on halunnut omistautua urallaan hyväntekeväisyyden harjoittamiseen.[134] Hän on Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman hyvän tahdon lähettiläs ja osallistunut sen järjestämiin Match Against Poverty -otteluihin, joilla pyritään estämään köyhyyttä.[135] Zidane lahjoitti vuonna 2021 kaksi miljoonaa euroa Algerian metsäpalojen uhreille.[136]
Zidane on muslimi, mutta ei omien sanojensa mukaan harjoita uskontoa.[137] Hänen vaimonsa Veronique on puolestaan kristitty.[138] Heillä on neljä poikaa: Enzo, Luca, Théo ja Elyaz. Jokainen heistä pelaa jalkapalloa ammattilaistasolla.[139] Zidane on intohimoinen tenniksen harrastaja.[12]
Joukkue | Kausi | Sarja | Cup[a] | Eurooppa | Muut[b] | Yhteensä | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Taso | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | Ottelut | Maalit | ||
Cannes | 1988–1989 | Division 1 | 2 | 0 | 0 | 0 | — | — | 2 | 0 | ||
1989–1990 | 0 | 0 | 0 | 0 | — | — | 0 | 0 | ||||
1990–1991 | 28 | 1 | 3 | 0 | — | — | 31 | 1 | ||||
1991–1992 | 31 | 5 | 3 | 0 | 4 | 0 | — | 38 | 5 | |||
Yhteensä | 61 | 6 | 6 | 0 | 4 | 0 | 0 | 0 | 71 | 6 | ||
Bordeaux | 1992–1993 | Division 1 | 35 | 10 | 4 | 1 | — | — | 39 | 11 | ||
1993–1994 | 34 | 6 | 3 | 0 | 6 | 2 | — | 43 | 8 | |||
1994–1995 | 37 | 6 | 5 | 1 | 4 | 1 | — | 46 | 8 | |||
1995–1996 | 33 | 6 | 3 | 0 | 15 | 6 | — | 51 | 12 | |||
Yhteensä | 139 | 28 | 15 | 2 | 25 | 9 | 0 | 0 | 179 | 39 | ||
Juventus | 1996–1997 | Serie A | 29 | 5 | 2 | 0 | 10 | 2 | 3 | 0 | 44 | 7 |
1997–1998 | 32 | 7 | 5 | 1 | 11 | 3 | 1 | 0 | 49 | 11 | ||
1998–1999 | 25 | 2 | 5 | 0 | 10 | 0 | 1 | 0 | 41 | 2 | ||
1999–2000 | 32 | 4 | 3 | 1 | 6 | 0 | — | 41 | 5 | |||
2000–2001 | 33 | 6 | 2 | 0 | 4 | 0 | — | 39 | 6 | |||
Yhteensä | 151 | 24 | 17 | 2 | 41 | 5 | 5 | 0 | 214 | 31 | ||
Real Madrid | 2001–2002 | Primera División | 31 | 7 | 9 | 2 | 9 | 3 | 2 | 0 | 51 | 12 |
2002–2003 | 33 | 9 | 1 | 0 | 14 | 3 | 2 | 0 | 50 | 12 | ||
2003–2004 | 33 | 6 | 7 | 1 | 10 | 3 | 2 | 0 | 52 | 10 | ||
2004–2005 | 29 | 6 | 1 | 0 | 10 | 0 | — | 40 | 6 | |||
2005–2006 | 29 | 9 | 5 | 0 | 4 | 0 | — | 38 | 9 | |||
Yhteensä | 506 | 95 | 61 | 7 | 117 | 23 | 11 | 0 | 695 | 125 |
Maajoukkue | Vuosi | Ottelut | Maalit |
---|---|---|---|
Ranska | 1994 | 2 | 2 |
1995 | 6 | 2 | |
1996 | 12 | 1 | |
1997 | 8 | 1 | |
1998 | 15 | 5 | |
1999 | 6 | 1 | |
2000 | 13 | 4 | |
2001 | 8 | 2 | |
2002 | 9 | 1 | |
2003 | 7 | 3 | |
2004 | 7 | 4 | |
2005 | 5 | 2 | |
2006 | 10 | 3 | |
Yhteensä | 108 | 31 |
Nro. | Päivämäärä | Pelipaikka | Vastustaja | Maali | Tulos | Ottelumuoto | Viite |
---|---|---|---|---|---|---|---|
1. | 17. elokuuta 1994 | Stade Chaban-Delmas, Bordeaux, Ranska | ![]() |
1–2 | 2–2 | Ystävyysottelu | [140] |
2. | 2–2 | ||||||
3. | 6. syyskuuta 1995 | Stade de l’Abbé-Deschamps, Auxerre, Ranska | ![]() |
7–0 | 10–0 | EM-karsinnat 1996 | [55] |
4. | 11. lokakuuta 1995 | Stadionul Ghencea, Bukarest, Romania | ![]() |
3–1 | 3–1 | [56] | |
5. | 21. helmikuuta 1996 | Stade des Costières, Nîmes, Ranska | ![]() |
3–1 | 3–1 | Ystävyysottelu | [141] |
6. | 11. kesäkuuta 1997 | Parc des Princes, Pariisi, Ranska | ![]() |
1–0 | 2–2 | Tournoi de France 1997 | [142] |
7. | 28. tammikuuta 1998 | Stade de France, Saint-Denis, Ranska | ![]() |
1–0 | 1–0 | Ystävyysottelu | [143] |
8. | 25. helmikuuta 1998 | Stade Vélodrome, Marseille, Ranska | ![]() |
2–1 | 3–3 | [144] | |
9. | 27. toukokuuta 1998 | Stade Mohammed V, Casablanca, Marokko | ![]() |
1–0 | 1–0 | King Hassan II Cup 1998 | [145] |
10. | 12. heinäkuuta 1998 | Stade de France, Saint-Denis, Ranska | ![]() |
1–0 | 3–0 | MM-1998 loppuottelu | [146] |
11. | 2–0 | ||||||
12. | 8. syyskuuta 1999 | Hrazdan-stadion, Jerevan, Armenia | ![]() |
2–1 | 3–2 | EM-karsinnat 2000 | [147] |
13. | 23. helmikuuta 2000 | Stade de France, Saint-Denis, Ranska | ![]() |
1–0 | 1–0 | Ystävyysottelu | [148] |
14. | 4. kesäkuuta 2000 | Stade Mohammed V, Casablanca, Marokko | ![]() |
1–1 | 2–2 | King Hassan II Cup 2000 | [149] |
15. | 25. kesäkuuta 2000 | Jan Breydel -stadion, Brugge, Belgia | ![]() |
1–0 | 2–1 | EM-kilpailut 2000 | [150] |
16. | 28. kesäkuuta 2000 | Kuningas Baudouinin stadion, Bryssel, Belgia | ![]() |
2–1 | 2–1 | [151] | |
17. | 27. helmikuuta 2001 | Stade de France, Saint-Denis, Ranska | ![]() |
1–0 | 1–0 | Ystävyysottelu | [152] |
18. | 24. maaliskuuta 2001 | ![]() |
1–0 | 5–0 | [153] | ||
19. | 27. maaliskuuta 2002 | ![]() |
1–0 | 5–0 | [154] | ||
20. | 29. maaliskuuta 2003 | Stade Bollaert-Delelis, Lens, Ranska | ![]() |
4–0 | 6–0 | EM-karsinnat 2004 | [155] |
21. | 6–0 | ||||||
22. | 2. huhtikuuta 2003 | Stadio Renzo Barbera, Palermo, Italia | ![]() |
2–1 | 2–1 | [156] | |
23. | 6. kesäkuuta 2004 | Stade de France, Saint-Denis, Ranska | ![]() |
1–0 | 1–0 | Ystävyysottelu | [157] |
24. | 13. kesäkuuta 2004 | Estádio da Luz, Lissabon, Portugali | ![]() |
1–1 | 2–1 | EM-kilpailut 2004 | |
25. | 2–1 | [158] | |||||
26. | 21. kesäkuuta 2004 | Estádio Cidade de Coimbra, Coimbra, Portugali | ![]() |
1–0 | 3–1 | [159] | |
27. | 17. elokuuta 2005 | Stade de la Mosson, Montpellier, Ranska | ![]() |
2–0 | 3–0 | Ystävyysottelu | [160] |
28. | 12. lokakuuta 2005 | Stade de France, Saint-Denis, Ranska | ![]() |
1–0 | 4–0 | MM-karsinnat 2006 | [161] |
29. | 27. kesäkuuta 2006 | HDI-Arena, Hannover, Saksa | ![]() |
3–1 | 3–1 | MM-kilpailut 2006 | [162] |
30. | 5. heinäkuuta 2006 | Allianz Arena, München, Saksa | ![]() |
1–0 | 1–0 | [163] | |
31. | 9. heinäkuuta 2006 | Berliinin olympiastadion, Berliini, Saksa | ![]() |
1–0 | 1–1 (3–5 p) | MM-2006 loppuottelu | [164] |
Joukkue | Kesto | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Tappiot |
---|---|---|---|---|---|
Real Madrid Castilla | 2014–2016 | 57 | 26 | 17 | 14 |
Real Madrid | 2016–2018 | 149 | 104 | 29 | 16 |
2019–2021 | 114 | 68 | 26 | 20 | |
Ura yhteensä | 320 | 198 | 72 | 50 |
Lähde: [53]
Lähde: [166]
Edeltäjä: Lilian Thuram Patrick Vieira |
France Footballin vuoden pelaaja 1998 2002 |
Seuraaja: Sylvain Wiltord Thierry Henry |
Edeltäjä: Luis Enrique |
Mestarien liigan voittanut valmentaja 2016, 2017, 2018 |
Seuraaja: Jürgen Klopp |
Edeltäjä: Laurent Blanc |
France Footballin vuoden valmentaja 2016, 2017 |
Seuraaja: Didier Deschamps |
Edeltäjä: Claudio Ranieri |
FIFA:n vuoden valmentaja 2017 |
Seuraaja: Didier Deschamps |
Edeltäjä: Rafael Benítez Santiago Solari |
Real Madridin päävalmentaja 1/2016–5/2018 3/2019–2021 |
Seuraaja: Julen Lopetegui – |
1 Ramé | 2 Candela | 3 Lizarazu | 4 Vieira | 5 Christanval | 6 Djorkaeff | 7 Makélélé | 8 Desailly | 9 Cissé | 10 Zidane | 11 Wiltord | 12 Henry | 13 Silvestre | 14 Boghossian | 15 Thuram | 16 Barthez | 17 Petit | 18 Lebœuf | 19 Sagnol | 20 Trezeguet | 21 Dugarry | 22 Micoud | 23 Coupet | Valmentaja Lemerre
1 Landreau | 2 Boumsong | 3 Abidal | 4 Vieira | 5 Gallas | 6 Makélélé | 7 Malouda | 8 Dhorasoo | 9 Govou | 10 Zidane | 11 Wiltord | 12 Henry | 13 Silvestre | 14 Saha | 15 Thuram | 16 Barthez | 17 Givet | 18 Diarra | 19 Sagnol | 20 Trezeguet | 21 Chimbonda | 22 Ribéry | 23 Coupet | Valmentaja Domenech
1956: Stanley Matthews • 1957: Alfredo Di Stéfano • 1958: Raymond Kopa • 1959: Alfredo Di Stéfano • 1960: Luis Suárez • 1961: Omar Sivori • 1962: Josef Masopust • 1963: Lev Jašin • 1964: Denis Law • 1965: Eusébio • 1966: Bobby Charlton • 1967: Flórián Albert • 1968: George Best • 1969: Gianni Rivera • 1970: Gerd Müller • 1971: Johan Cruijff • 1972: Franz Beckenbauer • 1973: Johan Cruijff • 1974: Johan Cruijff • 1975: Oleh Bloh’in • 1976: Franz Beckenbauer • 1977: Allan Simonsen • 1978: Kevin Keegan • 1979: Kevin Keegan • 1980: Karl-Heinz Rummenigge • 1981: Karl-Heinz Rummenigge • 1982: Paolo Rossi • 1983: Michel Platini • 1984: Michel Platini • 1985: Michel Platini • 1986: Ihor Bjelanov • 1987: Ruud Gullit • 1988: Marco van Basten • 1989: Marco van Basten • 1990: Lothar Matthäus • 1991: Jean-Pierre Papin • 1992: Marco van Basten • 1993: Roberto Baggio • 1994: Hristo Stoitškov • 1995: George Weah • 1996: Matthias Sammer • 1997: Ronaldo • 1998: Zinédine Zidane • 1999: Rivaldo • 2000: Luís Figo • 2001: Michael Owen • 2002: Ronaldo • 2003: Pavel Nedvěd • 2004: Andri Ševtšenko • 2005: Ronaldinho • 2006: Fabio Cannavaro • 2007: Kaká • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Lionel Messi • 2016: Cristiano Ronaldo • 2017: Cristiano Ronaldo • 2018: Luka Modrić • 2019: Lionel Messi • 2020: ei jaettu 2021: Lionel Messi • 2022: Karim Benzema • 2023: Lionel Messi • 2024: Rodrigo Hernández
2018: Ada Hegerberg • 2019: Megan Rapinoe • 2020: ei jaettu • 2021: Alexia Putellas • 2022: Alexia Putellas • 2023: Aitana Bonmatí • 2024: Aitana Bonmatí
Miehet: | 1991 ![]() |
1992 ![]() |
1993 ![]() |
1994 ![]() |
1995 ![]() |
1996 ![]() |
1997 ![]() |
1998 ![]() |
1999 ![]() |
2000 ![]() |
2001 ![]() |
2002 ![]() |
2003 ![]() | ||
2004 ![]() |
2005 ![]() |
2006 ![]() |
2007 ![]() |
2008 ![]() |
2009 ![]() | ||
Naiset: | 2001 ![]() |
2002 ![]() |
2003 ![]() |
2004 ![]() |
2005 ![]() |
2006 ![]() | |
2007 ![]() |
2008 ![]() |
2009 ![]() |
2010 ![]() |
2011 ![]() |
1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | |
Vuoden pelaaja: | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Vuoden maalivahti: | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Vuoden puolustaja: | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Vuoden keskikenttäpelaaja: | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Vuoden hyökkääjä: | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
Vuoden valmentaja: | ![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() |
![]() ![]() |
![]() ![]() |
![]() ![]() |
![]() ![]() |
1976: Robert Rensenbrink • 1977: Kevin Keegan • 1978: Mario Kempes • 1979: Kevin Keegan • 1980: Karl-Heinz Rummenigge • 1981: Karl-Heinz Rummenigge • 1982: Paolo Rossi • 1983: Michel Platini • 1984: Michel Platini • 1985: Michel Platini • 1986: Diego Maradona • 1987: Diego Maradona • 1988: Marco van Basten • 1989: Marco van Basten • 1990: Lothar Matthäus • 1991: Jean-Pierre Papin • 1992: Hristo Stoitškov • 1993: Roberto Baggio • 1994: Romário • 1995: George Weah • 1996: Éric Cantona • 1997: Ronaldo • 1998: Zinédine Zidane • 1999: Rivaldo • 2000: Zinédine Zidane • 2001: Zinédine Zidane • 2002: Ronaldo • 2003: Thierry Henry • 2004: Didier Drogba • 2005: Ronaldinho • 2006: Thierry Henry • 2007: Kaká • 2008: Cristiano Ronaldo • 2009: Lionel Messi • 2010–2011: Lionel Messi • 2011–2012: Lionel Messi • 2012–2014: ei jaettu • 2014–2015: Antoine Griezmann • 2015–2016: ei jaettu • 2016–2017: Cristiano Ronaldo • 2017–2018: Lionel Messi • 2018–2019: Sadio Mané • 2019–2020: ei jaettu • 2020–2021: Karim Benzema • 2021–2022: Karim Benzema • 2022–2023: Erling Braut Haaland