Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti aihetta Hyönteissyöjät, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Tutkimme, kuinka Hyönteissyöjät on vaikuttanut elämäämme ja yhteiskuntaamme yleensä sen alkuperästä sen merkitykseen. Analysoimme monialaisen lähestymistavan avulla erilaisia Hyönteissyöjät:een liittyviä näkökohtia sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin sen merkitykseen tieteen alalla. Tämän artikkelin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan ja rikastuttavan näkemyksen Hyönteissyöjät:stä, tavoitteenamme laajentaa tietoa ja luoda syvällisiä pohdintoja tästä kiehtovasta aiheesta.
Hyönteissyöjät | |
---|---|
Siili (Erinaceus europaeus) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Alaluokka: | Theria |
Osaluokka: | Istukkanisäkkäät Eutheria |
(luokittelematon): |
Hyönteissyöjät Insectivora Cuvier, 1817 |
Katso myös | |
Hyönteissyöjät (Insectivora) on tieteellisessä luokittelussa aiemmin käytössä ollut nisäkäslahko. Lahkoon laskettiin kuuluvaksi esimerkiksi päästäiset, siilit ja almikit. Tutkimusten perusteella todettiin hyönteissyöjien olevan polyfyleettinen ja siitä erotettiin 1990–2000-luvuilla kolme uutta lahkoa, minkä seurauksena hyönteissyöjien lahko jäi tyhjäksi ja näin hyödyttömäksi. Uudet lahkot ovat: Afrosoricida (tanrekit, kultamyyrät), Soricomorpha (almikit, jättiläispäästäiset, päästäiset, maamyyrät) ja Erinaceomorpha (siilit).[1] Aiemmin myös tupaijat, hyppypäästäiset ja kaguaanit luettiin hyönteissyöjiin, mutta ne oli erotettu omiksi lahkoikseen jo 1980-luvulle mennessä.
Suomessa tavattavista nisäkkäistä seuraavat kahdeksan lajia luettiin aiemmin hyönteissyöjien lahkoon: