Jõhvi

Nykymaailmassa Jõhvi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisille ihmisille, yrityksille ja organisaatioille. Ilmestymisestään lähtien Jõhvi on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja, keskusteluja ja pohdintoja sen tärkeydestä, vaikutuksista ja kehityksestä. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen, sosiaalinen tai kulttuurinen taso, Jõhvi on onnistunut ylittämään rajat ja vakiinnuttanut asemansa keskeisenä vertailukohtana nykyään. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja käsitellä syvällisesti ja yksityiskohtaisesti kaikkia Jõhvi:een liittyviä näkökohtia, jotta voimme paremmin ymmärtää sen vaikutusta ja merkitystä jokapäiväisessä elämässämme.

Jõhvi
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Jõhvi

Koordinaatit: 59°21′N, 27°25′E

Valtio  Viro
Maakunta Itä-Virumaa
Kunta Jõhvi
Ensimmäinen maininta 1241
Kaupunkioikeudet 1938–1960, 1991–2005
Hallinto
 – Asutustyyppi epäitsenäinen kaupunki
 – Kauppalanjohtaja Tauno Võhmar
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 7,55 km²
Väkiluku (2015) 10 669
 – Väestötiheys 1 413 as./km²









Jõhvi on epäitsenäinen kaupunki koillisessa Virossa. Se on myös Jõhvin kunnan hallinnollinen keskus ja Itä-Virumaan maakunnan keskuspaikka. Jõhvi sijaitsee noin 50 kilometrin päässä Venäjän rajalta, ja vironkieliset ovat kaupungissa vähemmistönä. Heitä oli 35 prosenttia väestöstä vuonna 2011[1].

Asukkaita Jõhvissä oli 1.1.2015 noin 10 669, ja kaupungin asukastiheys oli 1 413 asukasta neliökilometrillä. Kaupungin pinta-ala on 7,55 neliökilometriä.[2]

Historia

Jõhvin Mihklin kirkko (vir. Jõhvi Mihkli kirik)

Jõhvi mainittiin ensimmäisen kerran vuonna 1241 tanskalaisissa asiakirjoissa, jolloin paikasta käytettiin nimeä Gevi. Paikan kehitykseen on vaikuttanut sijainti vanhojen kauppateiden varrella. Vuonna 1782 rakennettiin Jõhvin kautta kulkeva Tallinnan ja Pietarin välinen postitie ja samana vuonna Jõhviin rakennettiin myös postirakennus.[3]

Kaupunginoikeudet Jõhvi sai vuonna 1938, ja vuodesta 1949 kaupungista tuli kunnan keskus.[3] Jõhvi liitettiin Kohtla-Järveen vuonna 1960, mutta sitä tuli itsenäinen kaupunki jälleen vuonna 1991. Kaupunki liitettiin osaksi Jõhvin kuntaa 16. kesäkuuta 2005, ja siitä tuli epäitsenäinen kaupunki (vir. vallasisene linn).

Väestö

Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Jõhvin epäitsenäisessä kaupungissa oli 10 775 asukasta, joista 3 717 (34,5 %) oli virolaisia, 6 003 (55,7 %) venäläisiä ja 1 035 (9,6 %) muita kansallisuuksia.[4]

Lähteet

  • Jõhvi (Viron tietosanakirja) EE Eesti Entsüklopeedia. 2014. Viitattu 1.8.2015. (viroksi)

Viitteet

  1. ↑ RL004: EESTLASTE ARV JA OSATÄHTSUS ELUKOHA (ASULA) JÄRGI, 31. DETSEMBER 2011 Eesti Statistika. 14.2.2013. Statistikaamet. Viitattu 1.8.2015. (viroksi)
  2. ↑ Statistical Database: Population Statistics Estonia, Tallinn. Viitattu 23.7.2015. (viroksi), (englanniksi)
  3. ↑ a b Ida-Viru County Government: Ida-Virumaa, Estonia (pdf) (sivu 21-22) ida-virumaa.ee. Viitattu 11.12.2010. (englanniksi)
  4. ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)

Aiheesta muualla