Kalialuna

Nykymaailmassa Kalialuna:stä on tullut yhä enemmän kaiken ikäisten ja eri elämänalojen ihmisten kiinnostuksen aihe. Kalialuna on synnyttänyt intohimoisia keskusteluja ja syvällisiä analyyseja riippumatta siitä, onko se vaikutus yhteiskuntaan, teknologiaan, terveyteen tai kulttuuriin. Tässä artikkelissa tutkimme Kalialuna:n eri puolia, tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin ja sen tuomia tulevaisuudennäkymiä. Monitieteisen lähestymistavan avulla yritämme valaista tätä kiehtovaa ja relevanttia aihetta tänään.

Kalialuna
Tunnisteet
Muut nimet Aluna, kaliumaluna, kaliumalumiinisulfaatti
CAS-numero
7784-28-9 (dodekahydraattina) 10043-67-1,
7784-28-9 (dodekahydraattina)
PubChem CID 129675000 ja 139036599 62667, 129675000 ja 139036599
Ominaisuudet
Molekyylikaava KAl(SO4)3 · 12 H2O
Moolimassa 474,3884 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen/läpinäkyvä kiteinen aine
Sulamispiste 92 °C (365 K)
Tiheys 1,757 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 11,4 g / 100 ml (kylmä)[1]

Kalialuna, kaliumaluna[2] eli kaliumalumiinisulfaatti on kalium- (K+) ja alumiini-ionien (Al3+) sekä sulfaatti-ionien (SO42-) muodostama kaksoissuola. Sen kemiallinen kaava on KAl(SO4)2, mutta tavallisimmin se esiintyy kide­vedellisessä muodossa KAl(SO4)2·12H2O. Se on alunoista tunnetuin ja sitä nimitetäänkin usein lyhyesti alunaksi, mutta sen systemaattinen nimi on kalium­alumiini­sulfaatti tai kidevedellisenä kalium­alumiini­sulfaatti­dodeka­hydraatti. Sitä käytetään yleisesti veden puhdistuksessa, nahkojen parkitsemisessa, värjäämisessä[3] tulenkestävissä tekstiileissä, leivinjauheissa ja kosmetiikassa.

Ominaisuudet

Erikokoisia oktaedrin muotosia kaliumalunan kiteitä

Kaliumaluna kiteytyy säännöllisinä oktaedrin muotoisina kiteinä, joiden kärjet ovat tasoittuneet, ja se liukenee hyvin veteen. Sen liuoksessa lakmus tulee punaiseksi, ja se on astringentti. Kuumennettaessa 92 °C:n lämpötilaan se sulaa liukenemalla omaan kide­veteensä.[4] Jos sitä edelleen kuumennetaan lähes punahehkuun saakka, se muuttuu huokoiseksi, murenevaksi kiinteäksi aineeksi, jota sanotaan "poltetuksi alunaksi".[4] "Neutraalia alunaa" saadaan lisäämällä sen liuokseen niin paljon natriumkarbonaatti, että aluna alkaa kiteytyä.

Kaliumaluna mineraalina

Kaliumaluna eli aluna-K on luonnossa esiintyvä sulfaattimineraali, jota esiintyy varsinkin siellä, missä sulfidimineraalit ja kaliumpitoiset mineraalit ovat hapettuneet jouduttuaan tekemisiin ilman kanssa.[5] Ennen alunaa saatiin aluniitista, joka on rikki­pitoisista vulkaanisista kerrostumista louhittu mineraali.[6] Sitä on löydetty muun muassa Italiasta Vesuviukselta,[5] Springsuren itäpuolelta Queenslandista, Alum Cavesta Tennesseestä[5], Alum Gulchista Arizonasta ja Cebun saarelta Filippiineiltä. Koostumukseltaan sitä muistuttaa myös kaliniitti, kuitumainen mineraali, jonka kaava on KAl(SO4)2·11H2O.[7]

Käyttö

Kalialunaa käytetään muun muassa nahkojen parkitsemiseen vuotia valmistettaessa, peittausaineena väriaineissa[8], paperin valmistuksessa[9] sekä tekstiilien tekemiseen tulenkestäviksi. Sitä käytetään myös sameiden nesteiden kirkastuttamiseen, ja toisinaan sitä on myrskyjen jälkeen lisätty järvivesiinkin niissä olevien saasteiden saostamiseksi.[10] Ennen sitä on käytetty myös valokuvauskiinnitteissä filmin ja valokuvauspaperin kovettamiseen, mutta tästä käytöstä sen ovat syrjäyttäneet muut, tehokkaammat aineet.

Lääketieteessä ja kosmetiikassa

Alunaa käytetään astringenttina, verenvuotojen tyrehdyttämiseen[9] sekä antiseptisena aineena. Sitä käytetään myös deodoranteissa hienhajua muodostavien bakteerien lisääntymisen estämiseksi.[11] Roomalainen lääkäri Dioscorides suositteli aikoinaan sen käyttämistä myös ihottumien ja hilseilyn hoitoon, mutta niihin siitä ei ole nykyään koettu olevan apua.[9]

Alunaa käytetään myös ayurvedassa, jossa se tunnetaan nimellä phitkari eli saurashtiri sekä perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä, jossa sen nimenä on ming fan.[12]

Ruoanvalmistuksessa

Alunaa käytetään leivinjauheissa taikinan kohoamisen nopeuttamiseksi toisessa vaiheessa korkeissa lämpötiloissa. Lisäaineena sen E-koodi on E522[13].

Myrkyllisyys ja turvallisuus

Kalialuna ärsyttää lievästi ihoa.[14]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Potassium alum

Lähteet

  1. ↑ a b Alum-K mindat.org. Viitattu 31.12.2015.
  2. ↑ Kalialuna wordties.cst.dk. Viitattu 31.12.2015.
  3. ↑ Alum, Chemical compound Encyclopædia Britannica. Viitattu 31.12.2015.
  4. ↑ a b ”Aluna”, Tietosanakirja, s. 310. Otava, 1909. Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ a b c Alum-(K) Mineral Data Mineralogy Database. Viitattu 31.12.2015.
  6. ↑ L. Bottomley, L. A. Bottomley: School of Chemistry & Biochemistry, Georgia Institute of Technology, Chemistry 1310: Laboratory Manual. Plymouth, MI: Hayden-McNeil Publishing, 2010. ISBN 978-0-7380-3819-3
  7. ↑ Kalinite Mineral Data Dan Weinrich. Viitattu 31.12.2015.
  8. ↑ ”Alunat”, Otavan iso Fokus, 1. osa (A–El), s. 145. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2
  9. ↑ a b c Marko Hamilo: Alumiinin valmistus vie paljon energiaa. Helsingin sanomat, 8.5.2007. Artikkelin verkkoversio.
  10. ↑ Storm water treatment will strip phosphorus from Arboretum pond University of Wisconsin-Madison, College of Engineering. Viitattu 31.12.2015.
  11. ↑ What is alum chemistry.about.com. Viitattu 31.12.2015.
  12. ↑ Uses of Alum in Traditional Chinese Medicine web.archive.org.
  13. ↑ E522 - Alumiinikaliumsulfaatti Ruokavirasto. Viitattu 25.9.2023.
  14. ↑ H. Gallego, E. J. Lewis & C. E. Crutchfield: Crystal deodorant dermatitis: irritant dermatitis to alum-containing deodorant. Cutis, heinäkuu 1999, 64. vsk, nro 1, s. 65–66. PubMed:10431678