Ketonit
Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa aiheeseen Ketonit ja kaikkiin sen sisältämiin seurauksiin. Ketonit on nykyään erittäin tärkeä aihe, ja se on herättänyt suurta keskustelua eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökulmia ja asiantuntijoiden mielipiteitä aiheesta sekä konkreettisia esimerkkejä, jotka auttavat meitä ymmärtämään paremmin Ketonit:n merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Tarkastellaan myös Ketonit:n vaikutusta historian aikana ja miten se on kehittynyt ajan myötä. Toivomme tämän artikkelin loppuun mennessä, että lukijat saavat laajemman ja kattavamman kuvan Ketonit:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.
Ketonit ovat orgaaninen yhdisteryhmä, jonka funktionaalinen- eli toiminnallinen ryhmä on karbonyyliryhmä C=O, jota voidaan kutsua myös ketoryhmäksi.[1] Ketoneissa karbonyyliryhmä on aina hiiliketjun keskellä, eli hiiliatomeja (C) on ketjussa vähintään kolme. Jos kaksoissidoksella hiileen liittynyt happi olisi hiiliketjun reunassa, kyseessä olisi aldehydi.
Nimeäminen
Ketonin nimi muodostetaan IUPAC:n sääntöjen mukaan vastaavan hiilivedyn nimestä korvaamalla -aani-pääte -anoni-päätteellä, esimerkiksi propaani - propanoni ja butaani - butanoni. Hiilien numeroiminen aloitetaan siitä päästä, joka on lähinnä karbonyyliryhmää eli siten että karbonyylihiili saa pienimmän mahdollisen numeron.[1]
Valmistus
Ketoneita valmistetaan sekundäärisiä alkoholeja hapettamalla.
R–CHOH–R + O R–CO–R
Reaktiot
Nukleofiilinen additio
Karbonyyliryhmä on sp²-hybridisoitunut, geometrialtaan tasokolmio ja siksi melko vapaa paikka hyökkäykselle. Toisaalta elektronegatiivinen happiatomi polarisoi karbonyyliryhmää. (Elektronegatiivisempi happi (O) vetää sidoselektroneja puoleensa. Happi saa negatiivisen osittaisvarauksen ja positiiviseksi jäänyt hiili on siten elektrofiilinen. Näistä syistä ketonit reagoivat nukleofiilien kanssa.
Hapetus- ja pelkistysreaktiot
Pelkistämällä ketoneja tuotteena saadaan sekundäärisiä alkoholeja. Ketonit eivät hapetu heikoissa olosuhteissa ja voimakkaan hapettimen läsnä ollessa hiiliketju katkeaa.
Ketoneja
- 2,3-butaanidioni eli dimetyylidiketoni (CH3COCOCH3 / C4H6O2), CAS-numero 431-03-8
- 2-heksanoni eli metyyli-n-butyyliketoni (C6H12O / C4H9COCH3), CAS-numero 591-78-6
- 3-metyyli-2-butanoni eli metyyli-isopropyyliketoni (C5H10O), CAS-numero 563-80-4
- 3-pentanoni eli dietyyliketoni (C5H10O / CH3CH2COCH2CH3), CAS-numero 96-22-0
- 5-metyyli-3-heptanoni eli etyyliamyyliketoni (C8H16O), CAS-numero 541-85-5
- Antrakinoni eli difenyyliketoni (C14H8O2 / C6H4(CO)2C6H4), CAS-numero 84-65-1
- Asetofenoni eli fenyylimetyyliketoni (C8H8O / C6H5COCH3), CAS-numero 98-86-2
- Asetoni eli dimetyyliketoni (C3H6O / CH3-CO-CH3), CAS-numero 67-64-1
- Bentsofenoni eli fenyyliketoni (C13H10O), CAS-numero 119-61-9
- Di-isobutyyliketoni (C9H18O / (CH3CH(CH3)CH2)2CO), CAS-numero 108-83-8
- Dipropyyliketoni (C7H14O / (CH3CH2CH2)2CO), CAS-numero 123-19-3
- Etyyli-n-butyyliketoni (C7H14O / CH3(CH2)3COCH2CH3), CAS-numero 106-35-4
- Klordekoni eli dekaklooriketoni (C10Cl10O), CAS-numero 143-50-0
- Mesityylioksidi eli metyyli-isobutenyyliketoni (C6H10O / (CH3)2C=CH-COCH3), CAS-numero 141-79-7
- Metyylietyyliketoni (C4H8O / CH3COCH2CH3), CAS-numero 78-93-3
- Metyylietyyliketoniperoksidi (C8H16O4), CAS-numero 1338-23-4
- Metyyli-isoamyyliketoni (C7H14O / CH3CO(CH2)2CH(CH3)2), CAS-numero 110-12-3
- Metyyli-isobutyyliketoni (C6H12O / CH3COCH2CH(CH3)2), CAS-numero 108-10-1
- Metyyli-n-amyyliketoni (C7H14O / CH3(CH2)4COCH3), CAS-numero 110-43-0
- Metyylipropyyliketoni (C5H10O / CH3(CH2)2COCH3), CAS-numero 107-87-9
- Metyylivinyyliketoni (C4H6O), CAS-numero 78-94-4
- Sykloheksanoni eli sykloheksyyliketoni (C6H10O), CAS-numero 108-94-1
Lähteet
- ↑ a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 274. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
Aiheesta muualla
