Nykymaailmassa Kristillinen eskatologia:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhä laajemmalle yleisölle. Kristillinen eskatologia on jatkossakin keskustelun ja analyysin aiheena eri alueilla yhteiskunnallisen vaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai nykytilanteen merkityksen vuoksi. Akateemisesta sfääristä populaariin Kristillinen eskatologia herättää edelleen kiinnostusta ja herättää pohdintoja sen vaikutuksista ja seurauksista nykymaailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Kristillinen eskatologia:een, analysoimalla sen vaikutuksia, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa.
Kristillinen eskatologia on kristinuskon oppi maailman viimeisistä tapahtumista eli eskatologiasta. Kristinuskossa eskatologia on erityisesti uskoa Jumalan valtakuntaan, rauhan ja vanhurskauden tilaan, joka täydentyy maailman lopussa.[1]
Jeesuksen ajan juutalaisuuteen liittyi tulevan Jumalan valtakunnan ja pelastajan, Messiaan, odotus. Kristinuskon mukaan Jeesuksen kuolema, ylösnousemus ja Pyhän Hengen saaminen helluntaina olivat eskatologisia tapahtumia, jotka merkitsivät Jumalan valtakunnan tuloa. Lopullisesti valtakunta toteutuisi kuitenkin vasta Jeesuksen toisen tulemisen myötä.[2]
Raamatussa eskatologiasta kertoo erityisesti Johanneksen ilmestys, joka viittaa Vanhan testamentin Hesekielin ja Danielin profeettakirjoihin.[3] Kristillisen eskatologian pääkohtia ovat maailmanlopun enteet, itse maailmanloppu, Kristuksen toinen tuleminen, kuolleiden ylösnousemus, koko ihmiskunnan viimeinen tuomio sekä Jumalan valtakunnan ja uuden maailman tuleminen.[4]
Kristinuskon piirissä on eri aikoina tehty tarkempia ennustuksia lopun ajan tapahtumista. Tätä on kutsuttu eskatologian lisäksi apokalyptiikaksi.[2] Käsitystä, jonka mukaan Kristus perustaa maan päälle tuhatvuotisen valtakunnan, kutsutaan messianismiksi, kiliasmiksi tai millennialismiksi.[2][1] Kristillisessä teologiassa on aiheesta erilaisia käsityksiä.[1]