Lennart Kivi

Nykymaailmassa Lennart Kivi:stä (artikkelin otsikko) on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ​​ihmisiä kohtaan. Lennart Kivi on kiinnittänyt akateemikkojen, ammattilaisten ja yleensä kansalaisten huomion sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin jokapäiväisessä elämässä. Monitieteisellä lähestymistavalla tässä artikkelissa käsitellään erilaisia ​​näkökulmia Lennart Kivi:een ja tarkastellaan sen vaikutusta teknologian, kulttuurin, talouden ja politiikan kaltaisilla aloilla. Lisäksi analysoidaan Lennart Kivi:een liittyvät nykytrendit sekä sen mahdolliset tulevaisuuden ennusteet. Tämän kattavan analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Lennart Kivi:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Oiva Lennart Kivi (22. syyskuuta 1914 Helsinki – 1. joulukuuta 1990 Karjaa)[1] oli suomalainen urheiluvaikuttaja. Hän oli Työväen Urheiluliiton (TUL) varapuheenjohtaja ja pitkään sen kansandemokraattisen siiven johtomies.[2][3]

Lennart Kiven isä oli tunnettu kommunisti Jaakko Kivi. Kivi kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta 1935 ja valmistui sähköinsinööriopintojen jälkeen diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1945. Hän harrasti nuoruudessaan TUL:n seuroissa eri urheilulajeja, joista hänen omaksi lajikseen valikoitui 1930-luvun lopussa äskettäin Suomeen tuotu koripallo.[3][2] Yhdessä Olavi Suvannon kanssa hän toi koripallon TUL:n seuroihin ja toimi TUL:n koripallojaoston puheenjohtajana vuosina 1941–1971.[3][4] Kivi laati vuosien 1939–1940 aikoihin tiettävästi ensimmäisen suomenkielisen koripallo-oppaan. Vuoden 1952 Helsingin olympialaisissa hän toimi Suomen koripallojoukkueen johtajana.[2]

Kivi oli TUL:n liittotoimikunnan jäsen 1945–1983, TUL:n varapuheenjohtaja 1967–1983 ja vuonna 1947 perustetun TUL:n urheiluteknillisen toimikunnan ensimmäinen puheenjohtaja. Hän vastasi 1950-luvulta alkaen TUL:n kansainvälisistä suhteista, pääasiassa sosialistisiin maihin. Hän oli 1970-luvulla mukana TUL:n ja TUK:n yhdistymisneuvotteluissa. Kivi kuului myös Stadion-säätiön hallitukseen 1946–1985, Suomen olympiakomitean hallitukseen 1963–1976 ja Valtion urheiluneuvostoon 1973–1983.[3][2] Hänelle myönnettiin TUL:n aloitteesta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi vuonna 1979.[5]

Ansiotyönään Kivi toimi Sotevan insinöörinä ja toimistopäällikkönä 1946–1951, AEG:n Suomen-toimitusjohtajana 1952–1953, Sähkösisu Oy:n johtajana 1954–1962, Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) tuotantojohtajana 1962–1973 ja OTK:n teknisenä johtajana 1973–1979. Hän kuului Finnairin, Veikkauksen ja Hakan hallintoneuvostoihin sekä Veikkauksen (1968–1983), Elannon (1966–1986), Hakan (1974–1979), Renlundin (1972–1980) ja Sotkan (1976–1980) johtokuntiin.[3][4] Lisäksi hän kuului Suomi–DDR-Seuran hallitukseen 1956–1978 ja oli seuran varapuheenjohtajana 1978–1983.[3] Kivi oli vuodesta 1930 Suomen Kommunistisen Puolueen (SKP) jäsen.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b Leila Välkevirta: Diplomi-insinööri Lennart Kivi Osuustoimintajohtaja ja TUL:n 'ulkoministeri' (tilaajille) Helsingin Sanomat 10.12.1990. Viitattu 16.5.2021.
  2. ↑ a b c d Tero Matkaniemi: Kivi, Lennart (1914–1990) Suomen urheiluhistoriallinen seura 20.12.2017. Viitattu 16.5.2021.
  3. ↑ a b c d e f Seppo Hentilä: Kivi, Lennart (1914 - 1990) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. ↑ a b Kuka kukin on 1978, s. 392 Runeberg.org. Viitattu 16.5.2021.
  5. ↑ Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuret ansioristit vuodesta 1936 Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 11.12.2023.