Toivo Aro

Nykyään Toivo Aro on aihe, joka on saanut suuren merkityksen yhteiskunnassa. Johtuipa sen vaikutuksesta talouteen, teknologiaan, kulttuuriin tai politiikkaan, Toivo Aro:stä on tullut avainkappale nykyisessä dynamiikassa. Sen vaikutus on havaittavissa kaikilla alueilla, mikä synnyttää keskusteluja, kiistoja, edistysaskeleita ja merkittäviä muutoksia. Tästä syystä on välttämätöntä analysoida perusteellisesti kaikki Toivo Aro:een liittyvät näkökohdat, jotta voidaan ymmärtää sen laajuus ja vaikutukset nykymaailmassa. Siksi tässä artikkelissa perehdymme Toivo Aro:n tutkimukseen tutkimalla sen eri puolia ja sen vaikutusta nykypäivän yhteiskuntaan.

Tämä artikkeli kertoo uimahyppääjästä ja pankinjohtajasta. Kansanedustajasta katso artikkeli Toivo J. Aro.
Aro suorittamassa kerroshyppyä Tukholman kesäolympialaisissa 1912.

Toivo Nestori Aro (synt. Ahlstedt, 9. helmikuuta 1887 Helsinki – 8. lokakuuta 1962 Helsinki) oli suomalainen uimahyppääjä, pankinjohtaja ja urheiluvaikuttaja.[1] Hän voitti urallaan kerroshyppyjen Suomen-mestaruuden vuosina 1910 ja 1912 sekä suorien hyppyjen Suomen-mestaruuden vuosina 1907 ja 1910–1912. Aro osallistui myös kaksiin olympiakisoihin.[2] Urheilu-uransa jälkeen hän toimi pitkään Helsingin Suomalaisen Säästöpankin johtajana.

Elämä

Aron vanhemmat olivat talonomistaja Henrik Gustaf Aro (ent. Ahlstedt) ja Mariana Karoliina Forsell. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin normaalilyseosta 1906 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1917 ja filosofian maisteriksi 1919. Aro oli Helsingin Suomalaisen Säästöpankin palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1919 alkaen ja oli viimeksi pankin toimitusjohtajana 1925–1957.[1]

Aro oli ensimmäinen suomalainen kansainvälisen tason uimahyppääjä. Hän osallistui kaksiin olympiakisoihin. Lontoon kesäolympialaisissa 1908 hän selviytyi kerroshypyissä alkulohkostaan jatkoon toisena ruotsalaisen Robert Anderssonin jälkeen. Välierässään Aro oli neljän ruotsalaisen joukossa kolmas. Hän selviytyi loppukilpailuun, mutta ei siinä kilpaillut, sillä hänelle ei kerrottu, milloin kilpailu järjestetään. Tukholmassa 1912 Aro selviytyi kerroshypyissä ja suorissa kerroshypyissä loppukilpailuun, joista ensin mainitussa hän sijoittui kahdeksanneksi ja jälkimmäisessä viidenneksi.

Myöhemmin Aro toimi myös urheiluvaikuttajana. Hän toimi SVUL:n hiihtojaoston puheenjohtajana vuosina 1916–1930, Suomen Uimaliiton puheenjohtajana 1928–1946 ja Suomen Ladun puheenjohtajana 1938–1940. Vuosina 1917–1918 hän toimi Suomen Urheilulehden päätoimittajana.[3] Aro oli merkittävä taustavaikuttaja Yrjönkadun uimahallin rakentamisessa Helsinkiin.[4] Hänelle myönnettiin vuonna 1957 SVUL:n hakemuksesta Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi.[5]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1906, numero 30627
  2. ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 384–385. Otava, 1970.
  3. ↑ Siukonen, Markku; Rantala, Risto: Kaikki urheilusta, s. 405. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20841-9
  4. ↑ Aro, Toivo. Helsingin uimahallikysymyksen vaiheet ja Uimahalli Oy:n toiminta 1928–1953. (1954)
  5. ↑ http://www.minedu.fi/OPM/Liikunta/palkinnot_ja_ansiomerkit/myoennetyt_ansiomerkit/suuriansioristihaltijat (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla