Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Marie Lundmark, joka on noussut merkityksellisemmäksi viime vuosina sen vaikutuksen vuoksi eri aloilla. Marie Lundmark on ollut alan asiantuntijoiden keskustelun ja analyysin kohteena, ja he ovat korostaneet sen vaikutusten ymmärtämisen ja pohtimisen tärkeyttä. Tässä artikkelissa tarkastelemme erilaisia näkökulmia ja Marie Lundmark:een liittyviä tutkimuksia tavoitteenaan tarjota kattava ja ajantasainen näkemys tästä aiheesta. Samoin tutkimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, talouteen, politiikkaan ja muihin olennaisiin näkökohtiin ymmärtääksemme sen laajuutta ja vaikutusta nykyisessä tilanteessa.
Marie Lundmark (s. 20. huhtikuuta 1944) on kansainvälisesti tunnettu suomalainen taitoluistelun lajivaikuttaja, joka on tehnyt usean vuosikymmenen ajan vaikuttavaa työtä taitoluistelun eteen. Lundmark on toiminut Suomen Taitoluisteluliiton hallituksessa yli 40 vuotta ja ollut mukana Kansainvälisen Taitoluisteluliiton (ISU) hallituksessa vuodesta 2002 lähtien. Koulutukseltaan Lundmark on diplomi-insinööri ja hän on tehnyt työuran teollisuusyritys Partekin projektipäällikkönä ja tietopalvelupäällikkönä.
Lundmark on syntynyt Tšekkoslovakiassa, jossa hän aloitti luistelu-uransa yksinluistelijana ja jäätanssijana. Lundmark muutti Suomeen vuonna 1968. Suomessa hän jatkoi uraansa valmentajana sekä tuomarina. Lundmark kouluttautui yksinluistelun ISU:n tuomariksi ja myöhemmin ylituomariksi. Susanna Rahkamon ja Petri Kokon menestyttyä jäätanssissa Lundmark kiinnostui jäätanssin tuomaroinnista. Hänestä tuli ISU:n jäätanssituomari sekä ylituomari. [1]
Muodostelmaluistelun rantautuessa Suomeen 1980-luvun puolivälissä Lundmark tarttui vahvasti lajin kehittämiseen. Hänet valittiin vuonna 1994 ISU:n ensimmäiseen Muodostelmaluistelun Tekniseen Komiteaan ja vuonna 1998 Teknisen Komitean puheenjohtajaksi. Komitean tavoitteena oli saada laji MM-kelpoiseksi. Tavoite toteutui vuonna 2000. Lundmarkilla on ollut myös iso rooli muodostelmaluistelun tavoitellessa olympiakelpoisuutta.
Lundmark on toiminut Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtajana vuosina 1993–1996 ja 1999–2002 sekä Suomen Olympiakomitean hallituksessa vuosina 1996–2004. Vuodesta 2002 alkaen hän on toiminut ISU:n hallituksessa taitoluistelun kehittäjänä ja etujen vaalijana. [2]
Teknisenä delegaattina Lundmark on toiminut kolmissa olympialaisissa: Sochissa 2014, Pyeongchangissa 2018 ja Pekingissä 2022. Ennen tätä hän on toiminut myös seitsemissä olympialaissa erilaissa tehtävissä (tuomarina, joukkueenjohtajana, Suomen Olympiakomitean jäsenenä, ISU:n hallituksen jäsenenä).
Lundmark on toiminut lukuisten komiteoiden jäsenenä, Kansainvälisen opiskelijaurheiluliiton (FISU) International University Games/Universiade – taitoluistelun vastuuhenkilönä ja kansainvälisen teknisen komitean jäsenenä, ISU:n edustajana monissa ISU:n mestaruuskilpailuissa sekä Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtajana, hallituksen jäsenenä, tuomaritoimikunnan, sääntötoimikunnan ja kansainvälisen toimikunnan jäsenenä. Lisäksi hän on toiminut järjestelytoimikunnassa monissa Suomessa järjestetyissä arvokilpailuissa yksinluistelun ja muodostelmaluistelun puolella.[3]
Suomelle ensimmäistä kertaa myönnetty muodostelmaluistelun Challenger-sarjan kilpailu nimettiin Lundmarkin mukaan. Kilpailun nimeksi tuli Marie Lundmark Trophy. Nimellä kunnioitetaan Lundmarkin tekemää määrätietoista työtä suomalaisen ja kansainvälisen muodostelmaluistelun eteen. [2]
Kilpailu oli tarkoitus järjestää vuonna 2021, mutta se jouduttiin perumaan koronapandemian takia.[6] Järjestyksessään ensimmäinen Marie Lundmark Trophy järjestettiin Turun Gatorade Centerissä 22.–23. tammikuuta 2022.[7]