Kaarina Kari

Tässä artikkelissa aiomme tutkia aihetta Kaarina Kari, aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Kaarina Kari on monitahoinen aihe, joka on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Kautta historian Kaarina Kari:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiselämän eri osa-alueilla tieteestä kulttuuriin, politiikkaan ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä artikkelissa sukeltamme Kaarina Kari:n eri ulottuvuuksiin ja yritämme valaista sen vaikutuksia ja vaikutuksia nykymaailmaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla yritämme tarjota täydellisen kuvan Kaarina Kari:stä ja sen merkityksestä tänään.

Kaarina Kari vuonna 1932

Kaarina Kari (17. joulukuuta 1888 Kuhmalahti[1] – 21. maaliskuuta 1982 Helsinki[2]) oli suomalainen lääkäri, voimistelunopettaja ja järjestöjohtaja, joka muistetaan merkittävänä ja monipuolisena liikuntakasvattajana.[2]

Henkilöhistoria

Kaarina Karin vanhemmat olivat kappalainen Kaarlo Kustaa Kari ja Maria Yli-Pohja. Ylioppilaaksi Kari tuli 1908 ja valmistui voimistelunopettajaksi 1911 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1925.[1] Kari toimi Tyttönormaalilyseon voimistelun ja terveysopin lehtorina 1927–1956, samoin kuin koulun lääkärinä.[2] Myös Suomen Naisten Liikuntakasvatusliiton puheenjohtajana hän toimi erittäin pitkään, 1921–1954.[3] Hänelle myönnettiin professorin arvonimi vuonna 1959.[4] Kari oli myös Lapin vaellusmatkailun pioneereja 1930-luvulla ja kirjoitti myöhemmin kokemuksistaan teoksen Haltin valloitus. [5]

Kari perusti Kisakallion Urheiluopiston 1949 ja toimi sen opettajana ja johtokunnassa. Karille myönnettiin Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suuri ansioristi 1954. Hänet vihittiin 1969 Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan kunniatohtoriksi.[2]

Julkaisuja

  • Primitiivinen eli perusvoimistelu, WSOY 1922
  • Terveydenhoidon opas kodeille ja naisille, WSOY 1932 (Kotilieden kirjasto; 36)
  • Oppikoulun terveysoppi, WSOY 1933 (us. p.)
  • Terveysoppi, Otava 1949 (us. p.), Väinö Lahtisen kanssa[1]
  • Haltin valloitus, Kisakalliosäätiö 1978 (us. p.)

Lisäksi hän julkaisi leikki- ja voimisteluoppaita, muun muassa:

  • Naisvoimistelun systemaattinen liikuntaoppi, WSOY 1960

Lähteet

  1. ↑ a b c L. Arvi P. Poijärvi, Ilmari Havu, Mauno Jääskeläinen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1950, s. 294. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1949.
  2. ↑ a b c d Kuolleita. Professori Kaarina Kari. Helsingin Sanomat, 22.3.1982, s. 16.
  3. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 4, p. 467
  4. ↑ Kuhmalahden historian henkilöitä (arkistoitu versio)
  5. ↑ 80 vuotta Haltilla huvin vuoksi Yle Uutiset. Viitattu 29.2.2016.

Aiheesta muualla