Ludvig (Ranskan kruununprinssi, 1661–1711)

Tässä artikkelissa tutkimme Ludvig (Ranskan kruununprinssi, 1661–1711):n aihetta perusteellisesti ja analysoimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nykyään. Ludvig (Ranskan kruununprinssi, 1661–1711) on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Kautta historian Ludvig (Ranskan kruununprinssi, 1661–1711):llä on ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa ja se on vaikuttanut modernin elämän eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin avulla yritämme valaista Ludvig (Ranskan kruununprinssi, 1661–1711):n tärkeimpiä näkökohtia, jotta voimme tarjota kattavan ja päivitetyn näkemyksen tästä aiheesta.

Ranskan kruununprinssi Ludvig, haarniskassa ja kädessään marsalkansauva. Hyacinthe Rigaudin ateljeen muotokuva. Maalattu Filipsburgin piirityksen jälkeen 1688.
Ranskan monarkia (Kapeting-dynastia, Bourbon-haara)
Henrik IV
Ludvig XIII
Ludvig XIV
Ludvig XV
Ludvig XVI
Ludvig XVII
Ludvig XVIII
Kaarle X

Ludvig (ransk. Louis); (1. marraskuuta 1661, Fontainebleau – 14. huhtikuuta 1711, Meudon, Ranskan kuningaskunta) oli Ranskan kuninkaan Ludvig XIV:n ja Espanjan kruununprinsessa, Ranskan kuningatar Maria Teresian vanhin poika ja Ranskan kruununperillinen eli dauphin. Hänet tunnetaan nimellä Grand Dauphin, poikansa Louis´n eli Petit Dauphinin synnyttyä ja puhuteltaessa hän oli Monseigneur.[1] Tässä tapauksessa ”grand” merkitsee kookasta, ei henkisesti suurta toisin kuin nimitys Grand Condé.

Isä alkoi perehdyttää Ludvigia valtion asioihin 1680-luvulta alkaen. Hän sai osallistua talous- ja hallintoneuvostojen kokouksiin, tehdä rajattuja päätöksiä itsenäisesti ja johtaa omia joukkoja sotatoimissa.[1]

Ludvig meni naimisiin vuonna 1680 Baijerin prinsessa Marie-Annen Viktorian (1660–1690) kanssa, ja he saivat kolme lasta. Marie-Anne kuoli vuonna 1690, ja sen jälkeen Ludvig meni salaa morganaattiseen avioliittoon hovinainen Marie Émilie Thérèse de Joly de Choinin (1670– 1732) kanssa.[1] Uutta puolisoa ei kuitenkaan koskaan kutsuttu dauphineksi, eikä pari myöskään saanut lapsia.lähde? Ludvig kuoli isorokkoon vuonna 1711.[1]

Lapset

  • Ludvig (Louis), Burgundin herttua, dauphin eli kruununprinssi (1682–1712). Nai pikkuserkkunsa Savoijin prinsessa Marie Adélaïden (1685–1712). Heille syntyi kolme poikaa, joista aikuiseksi eli Ludvig XV.
  • Filip (Philippe), Anjoun herttua, myöhemmin Espanjan kuningas Filip V (1683–1746). Nai ensin kaksinkertaisen pikkuserkkunsa Savoijin prinsessa Maria Luisa Gabriellan (1688–1714) ja heille syntyi neljä poikaa, joista kahdesta Ludvig I:stä ja Ferdinand VI:sta tuli Espanjan kuningas. Nai toisen kerran Parman prinsessa Elisabet Farnesen (1692–1766) ja heille syntyi seitsemän lasta, joista Kaarle III:sta tuli Espanjan kuningas ja María Ana Viktoriasta tuli Portugalin Joosef I:n kuningatar.
  • Kaarle (Charles), Berryn, Alençonin ja Angoulêmen herttua, Ponthieu'n kreivi (1686–1714). Nai serkkunsa Marie Louise Élisabeth d'Orléansin (1695–1719) ja heille syntyi kolme lasta, jotka kaikki kuolivat alle kuukauden ikäisinä.
  • Louise Émilie de Vautedard (1694–1719), avioton tytär suhteesta Marie Anne Caumont de La Force'n kanssa
  • Anne Louise de Bonbour (1695–1716), avioton tytär suhteesta näyttelijätär Françoise "Fanchon" Pitel de Longchamp'n (1662 –1721) kanssa
  • Charlotte de Fleury (1697–1750), avioton tytär suhteesta näyttelijätär Françoise "Fanchon" Pitel de Longchamp'n (1662 –1721) kanssa
Grand Dauphin Ludvig vaimonsa Dauphine Marie Annen ja lastensa kanssa vuonna 1687. Burgundin herttua Ludvig, Petit Dauphin seisoo, Anjoun herttua Filip istuu koira sylissään ja Berryn herttua Kaarle on äitinsä vieressä. Pierre Mignardin maalaus.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d The Grand Dauphin Chateau Versailles. Viitattu 2.5.2023.