Maksaruohot

Tässä artikkelissa perehdymme Maksaruohot:n kiehtovaan maailmaan. Kautta historian Maksaruohot:llä on ollut merkittävä rooli eri aloilla tieteestä populaarikulttuuriin. Sen vaikutus on ollut niin syvä, että se herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua tänään. Tutkimme sen alkuperää, kehitystä ja merkitystä nyky-yhteiskunnassa tavoitteenaan valaista sen merkitystä ja merkitystä. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla toivomme tarjoavamme kattavan ja rikastuttavan käsityksen Maksaruohot:stä, jolloin lukijamme voivat laajentaa tietämystään ja ymmärrystään tästä kiehtovasta aiheesta.

Maksaruohot
Keltamaksaruoho (Sedum acre)
Keltamaksaruoho (Sedum acre)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Saxifragales
Heimo: Maksaruohokasvit Crassulaceae
Suku: Maksaruohot Sedum
L.[1]
Katso myös

  Maksaruohot Wikispeciesissä
  Maksaruohot Commonsissa

Maksaruohot eli suomumaksaruohot (Sedum) on maksaruohokasveihin kuuluva suku, johon kuuluu noin 400 lajia. Maksaruohot ovat mehikasveja, joiden mehevät lehdet mahdollistavat niiden kasvamisen kuivilla seuduilla. Suvun edustajat ovat levinneet pohjoiselle pallonpuoliskolle.[2] Kasvutavaltaan maksaruohot ovat pystykasvuisia matalia ruohoja tai mattomaisia maanpeittokasveja. Tähtimäisessä kukassa on yleensä viisi (harvoin neljä tai kuusi) terälehteä ja kaksin verroin heteitä. Kukka on lajista riippuen väriltään keltainen, valkoinen, vaaleanpunainen tai punainen. Suomessa esiintyy luonnonvaraisena seitsemän lajia ja useita lajeja kasvatetaan koristekasveina esimerkiksi kivikkopuutarhoissa, joista niitä on paikoitellen siirtynyt myös luontoon puutarhakarkulaisina. Maksaruohojen kukat houkuttelevat perhosia.[3]

Lajeja

Suomessa esiintyvät lajit

  • isomaksaruoho (Sedum telephium, syn. Hylotelephium telephium): 20–50 cm, valkoiset kukat, melko yleinen rannikkoseudulla Helsingistä Ouluun.
  • kalliomaksaruoho (Sedum rupestre, syn. Petrosedum rupestre, S. reflexum): 10–30 cm, keltaiset kukat, harvinaisena Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa.
  • karvamaksaruoho (Sedum villosum): 2–6 cm, vaaleanpunaiset kukat, esiintymä Muoniossa.
  • keltamaksaruoho (Sedum acre): 3–12 cm, keltaiset kukat, Etelä-Suomessa ja rannikolla yleisenä.
  • kesämaksaruoho (Sedum annuum): 3–10 cm, keltaiset kukat, Etelä-Suomessa ja pohjoisimmassa Lapissa.
  • särmämaksaruoho (Sedum sexangulare): 3–10 cm, keltaiset kukat, Ahvenanmaalla harvinaisena, esiintymä Kirkkonummella.
  • valkomaksaruoho (Sedum album): 5–15 cm, valkoiset kukat, Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa yleisenä.

Koristekasveina kasvatettavia lajeja

[4]

Koristekasveina kasvatettavia lajikkeita

[5]

Lähteet

  1. ITIS: Sedum (englanniksi)
  2. Desert tropicals (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. ”Maksaruohot”, Piha ja puutarha, kukoistavat perennat, s. 68–69. Weilin+Göös, 2007. ISBN 978-951-0-30991-9
  4. Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
  5. Kasvien suomenkieliset nimet: Sedum Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 24.10.2017.

Aiheesta muualla