Nykymaailmassa Mestarien liigan kausi 2014–2015 on aihe, joka on noussut ajankohtaiseksi yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta, taloudesta, tieteestä, teknologiasta populaarikulttuuriin Mestarien liigan kausi 2014–2015 on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on tuntunut merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla ja se on synnyttänyt keskustelua, keskustelua ja uusia näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Mestarien liigan kausi 2014–2015:n eri puolia analysoimalla sen vaikutusta, seurauksia ja mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
17. heinäkuuta 2014, UEFA:n hätäpaneelin pitämässä kokouksessa päätettiin, ettei venäläisiä ja ukrainalaisia joukkueita voitu arpoa samaan alkulohkoon maiden välisen poliittisesti epävakaan tilanteen johdosta.[2] Kaudella otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa vapaapotkusuihke.[3]
Joukkueiden jako
Mestareiden liigaan osallistui yhteensä 77 joukkuetta UEFA:n 53 jäsenmaasta. Poikkeuksena Liechtenstein, jossa ei järjestetä kansallista mestaruussarjaa.
UEFA:n jäsenmaat pisteytettiin UEFA:n maapisterankingin mukaan, mikä määrittää sen montako joukkuetta kunkin maan jäsenliitosta pääsee Mestareiden liigaan. Paikat Mestareiden liigassa jaettiin seuraavasti:[4]
Liitot 1–3 saavat neljä paikkaa
Liitot 4–6 saavat kolme paikkaa
Liitot 7–15 saavat kaksi paikkaa
Liitot 16–54 (paitsi Liechtenstein) saavat yhden paikan
(*) Belgradin Punainen Tähti voitti Serbian Superliigan 2013–2014, ja olisi selviytynyt Mestarien liigan toiselle karsintakierrokselle, mutta UEFA sulki seuran kilpailusta lisenssi- ja taloudellisten fair play -sääntöjen rikkomisen takia. Tämän seurauksena paikan sai sarjassa toiseksi tullut Partizan.[7]
(**) Fenerbahçe voitti Turkin Superliigan 2013–2014 ja olisi selviytynyt Mestarien liigan lohkovaiheeseen, mutta UEFA sulki seuran kilpailusta sopupeliskandaalin vuoksi. Seurauksena sarjassa toiseksi tullut Galatasaray sai Fenerbahçen paikan lohkovaiheessa, ja kolmanneksi tullut Beşiktaş sai Galatasarayn paikan kolmannella karsintakierroksella.[8][9]
Jokaisella karsintakierroksella sekä pudotuskierroksella joukkueet jaettiin sijoitettujen ja ei-sijoitettujen koreihin, jotka määritti UEFA:n seurajoukkuerankingin. Joukkueet pelasivat toisiaan vastaan kotona ja vieraissa, eikä samaan ottelupariin voinut päästä arvonnasta kahta joukkuetta samasta maasta.[11]
Kaikissa ottelupareissa ensimmäisen osaottelun kotijoukkue on ilmoitettu ensin.
Kolmas karsintakierros
Kolmas karsintakierros jakautui kahteen erilliseen osioon – mestarien karsintaan ja hyvin sijoittuneiden karsintaan. Molempien osioiden häviäjät pääsivät Eurooppa-liigan play-off -kierrokselle.
Kaikissa ottelupareissa ensimmäisen osaottelun kotijoukkue on ilmoitettu ensin.
Huomiot
(*) Otteluparin toisen osaottelun alkuperäinen tuloksen kumo UEFA, ja kotijoukkue Celticille myönnettiin 3–0-luovutusvoitto, kun vierasjoukkue Legia Varsova käytti pelikiellossa ollutta Bartosz Bereszyńskia ottelussa kentällä. Alun perin toinen osaottelu päättyi puolalaisseuran 0–2-vierasvoittoon.[14]
Play-off -kierros
Pudotuskierros jakautui kahteen osioon: mestareiden ja hyvin sijoittuneiden osioon. Kummankin osion häviäjät siirtyivät Eurooppa-liigan kauden 2014–2015 lohkovaiheeseen.
Joukkueet jaettiin kahdeksaan neljän joukkueen lohkoon, joissa lohkojen joukkueet pelasivat toisiaan vastaan koti- ja vierasottelun. Jokaisen lohkon kaksi parasta pääsivät pudotuspelien neljännesvälieriin. Lohkon kolmanneksi sijoittuvat pääsivät Eurooppa-liigan kauden 2014–2015 ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle ja neljänneksi sijoittuvat putosivat pois.
Jos lohkoissa päädyttiin tasapisteisiin, lohkosijoitukset ratkaistiin seuraavasti:
Kahdeksasta lohkosta kaksi parasta eli yhteensä 16 joukkuetta selviytyi pudotuspeleihin. Kaikki ottelut, paitsi finaali, pelattiin kaksiosaisina. Joukkueet pelasivat toisiaan vastaan kotona ja vieraissa. Ensimmäiselle kierrokselle samaan ottelupariin ei voinut päästä arvonnasta kahta joukkuetta samasta maasta tai lohkosta.