Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Novgorodin alueen hallinnollinen jako:n kiehtovaan maailmaan. Tämä aihe on äärimmäisen tärkeä nykyään, koska sillä on transsendenttinen merkitys jokapäiväisen elämämme eri alueilla. Näiden linjojen mukaisesti tutkimme tämän aiheen eri puolia sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaamme. Novgorodin alueen hallinnollinen jako on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta akateemisen ja tieteen alalla, ja sen tutkimus herättää edelleen keskustelua ja kiistoja. Tämä on epäilemättä aihe, joka ansaitsee huomiomme ja pohdiskelumme, joten toivomme, että tämä artikkeli auttaa ymmärtämään paremmin Novgorodin alueen hallinnollinen jako:n tärkeyttä.
Novgorodin alue jakaantuu hallinnollisesti yhteen kaupunkipiirikuntaan sekä 21 kunnallispiiriin, jotka käsittävät 21 kaupunkikuntaa ja 106 maalaiskuntaa[1].
Vuonna 1944 Novgorodin alue jakautui Batetskin, Belebjolkan, Borovitšin, Demjanskin, Dregelin, Holmin, Hvoinajan, Kresttsyn, Ljubitinon, Lytškovon, Malaja Višeran, Molvotitsyn, Mošenskojen, Mstan, Novgorodin, Okulovkan, Opetšenski Posadin, Pestovon, Poddorjen, Polan, Soltsyn, Staraja Russan, Šimskin, Tšudovon, Utorgošin, Valdain, Volotin ja Zalutšjen piireihin. Yhteensä piirejä oli 28. Samana vuonna Holmin piiri liitettiin Velikije Lukin alueeseen.
Vuonna 1958 Pihkovan alueeseen kuulunut Holmin piiri liitettiin jälleen Novgorodin alueeseen.
Vuonna 1960 lakkautettiin Opetšenski Posadin piiri ja seuraavana vuonna lakkautettiin Belebjolkan ja Zalutšjen piirit.
Vuonna 1963 lakkautettiin Batetskin, Dregelin, Hvoinajan, Kresttsyn, Ljubytinon, Lytškovon, Malaja Višeran, Molvotitsyn, Mošenskojen, Mstan, Poddorjen, Polan, Šimskin, Tšudovon, Utorgošin ja Volotin piirit. Ljubytinon piiri perustettiin uudelleen jo seuraavana vuonna, Hvoinajan, Kresttsyn, Malaja Višeran, Mošenskojen, Poddorjen, Tšudovon ja Volotin piirit vuonna 1965. Vuonna 1966 muodostettiin Batetskin ja Marjovon piirit, vuonna 1968 Parfinon piiri ja vuonna 1973 Šimskin piiri.