Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Olkkalan kartano, tutkimalla sen eri puolia ja sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa. Olkkalan kartano on aihe, joka on kiinnittänyt kaikenikäisten ja -taustaisten ihmisten huomion, ja sen merkitys on kasvanut viime vuosina. Toivomme tämän artikkelin avulla tarjoavamme laajan ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen Olkkalan kartano:stä ja antaa lukijoillemme mahdollisuuden saada syvempää tietoa tästä aiheesta ja sen vaikutuksista elämäämme. Sen alkuperästä sen vaikutuksiin eri aloilla uppoudumme kattavaan analyysiin, jonka avulla lukijamme voivat ymmärtää paremmin Olkkalan kartano:n ja sen vaikutukset nyky-yhteiskunnassa.
Olkkalan kartano | |
---|---|
Olkkala gård | |
![]() Olkkalan kartanon päärakennus vuonna 2004. |
|
Sijainti | Vihti, Uusimaa |
Rakennustyyppi | Kartano |
Perustettu | 1300-luku |
Valmistumisvuosi | 1845 |
Omistaja | Antero Parma |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Olkkalan kartano on syntynyt 1300-luvulla[1], ja se on ollut Vihdin kartanoista merkittävin. Se on harjoittanut merkittävää teollisuustoimintaa. Kuningas Kustaa III yöpyi kartanossa kesäkuussa 1783.[2] Nykyinen 1845 valmistunut päärakennus pihapiireineen on suojelukohde[1]. Päärakennuksen osti vuonna 1997 Entisöinti Pulla Oy:n perustaja Jorma Pulla, jonka johdolla kartano kunnostettiin nykyiseen asuunsa. Vuoteen 2009 asti kartanon omisti Jorma Pullan kuolinpesä. Vuonna 2009 kartanon osti AVS-yhtiöt Oy -konsernin perustaja ja omistaja, liikemies Antero Parma.
1920-luvulla 500 työntekijää työllistäneen Olkkala Oy:n tehtailta on kulkenut Ojakkalan–Olkkalan rautatie.